KYLÄTOIMINNAN OPINTOMATKA PIRKANMAALLE JA HÄMEESEEN 15- 18.3.2012
Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla –ja maailman menossa –hanke järjesti Outokairan alueen kylätoimijoille ja kylien kehittämisestä kiinnostuneille kylien asukkaille opintomatkan Pirkanmaalle ja Hämeeseen. Matkan aikana tutustuttiin eri kyliin ja kylien kehittämishakkeisiin Virroilla, Ruovedellä, Hauholla ja Lammilla.
Opintomatkalle osallistui 16 henkilöä Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta. Kuljetuksesta vastasi Mika Lohiniva Pellosta.
Torstaina 16.3. ensimmäiset opintomatkalaiset lähtivät liikkeelle Pellosta klo 7.00. Reitti jatkui Ylitornion kautta Tornioon, josta viimeiset matkalaiset tulivat kyytiin. Torstaipäivä kului pääasiassa matkustamiseen. Tupoksen ABC- asemalla ruokailimme puolenpäivän aikoihin ja matka jatkui Kaustisen kautta kohti Keskisen kyläkauppaa Tuurissa. Pysähdyimme Tuurissa tunnin verran, joka osoittautui hieman liian lyhyeksi ajaksi ostosten tekoon niinkin suuressa kauppakeskittymässä. Näimme kuitenkin pääpiirteittäin millaisesta kauppapaikasta on kyse ja että, kauppa voi kukoistaa myös maaseutukylässä, Tuuri ei ole minkään valtaväylän varrella.
Saavuimme ensimmäiseen majapaikkaamme Virroille, Lomasaari Marttiselle, illalla puoli seitsemän aikoihin ja pääsimme heti ruokailemaan ja sen jälkeen majoittumaan Marttisen hirsihuviloihin. Marttinen sijaitsee 5 km:n päässä Virtain keskustasta, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla saarella, Herrasen kylässä, kauniin vesistön ympäröimänä. Marttisesta löytyy myös maatalous- ja metsätyöperinnettä esittelevä perinnekylä ja nuorisokeskus, joka tarjoaa monipuolisia matkailu-, ohjelma-, kokous- ja juhlapalveluita.
Perjantai 17.3.2012
Perjantaina päivämme alkoi Marttisen runsaan aamiaisen jälkeen, Virtain kylien kehittämisyhdistyksen ja Käy Kylässä- hankkeen esittelyllä Marttisen luentosalissa. Virtain kylien kehittämisyhdistystä esitteli meille Heidi Tanhua, jolta ensimmäisenä saimmekin kutsun tulla tutustumaan kylätoimintaan heidän alueelleen, tiedustellessani hyviä opintomatkakohteita toimintaryhmiltä ympäri Suomen. Heidi Tanhua työskentelee Virtain kaupungilla hankepäällikkönä tehtävinään mm. maaseudun ja kylien kehittäminen. Hän on myös paikallisen toimintaryhmän PoKo ry:n puheenjohtaja.
Virtain kylien kehittämisyhdistys on perustettu vuonna 2005 edistämään kylien välistä yhteistyötä, maalle muuttoa sekä maaseudun palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Yhdistys on saanut paljon aikaiseksi, viimeisimpinä ponnistuksina ovat olleet Virtain kaikkien kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen ja mittava, usean kunnan yhteinen Käy Kylässä- matkailuhankkeen toteuttaminen. Muiksi ansioiksi voidaan laskea, että Virroilla toimii edelleen 5 kyläkoulua, joiden toiminnan kehittämisessä ja oppilashankinnassa kylien yhdistys on aktiivisesti mukana. Tavoitteena on kehittää kyläkouluista kyläpalvelukeskuksia.
Käy kylässä- hankkeesta kertoi projektipäällikkö Tiina Perämäki. Hankkeella on toteutettu kylien yhteinen matkailuesite, jossa ovat mukana Ruoveden ja Virtain kylät sekä Pohjaslahden kylä Mänttä- Vilppulasta. Käy kylässä – hanke hoitaa keskitetysti kylien matkailupalveluja. Eri kylien kylätaloissa tarjotaan matkailupaketteja, jotka sisältävät ateria- ja ohjelmapalvelut. Kylämatkailuun panostetaan myös kouluttamalla kyläoppaita kyläkierroksia varten. Kyläoppaiksi pyritään saamaan alueen nuoria ja sitouttamaan heidät samalla alueen kyläkulttuuriin. Nuoret voivat kartuttaa myös kielitaitoaan ulkomaalaisten turistien oppaina.
 |
Yhteinen keskustelutilaisuus Virroilla Marttisessa |
Perjantain tutustumiskohteet eri kylissä:
Killinkoski
Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Killinkosken kylä, jossa merkittävää osaa kylällä näyttelee Killinkosken Wanhan nauhatehtaan miljöö. Killinkoski on Suomen yli 100- vuotiaan nauhateollisuuden syntysija, kylässä on sijainnut myös Suomen ensimmäinen makaronitehdas ja J.W.Enqvistin puuhiomo. Tutustuimme oppaan johdolla Killinkosken nauhatehtaan rakennuksiin ja niissä sijaitseviin museoihin. Killinkosken Kyläyhdistys on kehittänyt vanhoista tehdastiloista mielenkiintoisen ja monipuolisen matkailukohteen, joka heijastaa maaseudun keskellä harvinaista yli 100- vuotiasta teollisuusperinnettä. Kyläyhdistys ylläpitää Wanhan tehtaan kesäkautta, joka vuosi 1.6. lähtien, jolloin kaikki alueen museo- ja näyttelykohteet avautuvat yleisölle ollen avoinna aina syyskuun loppuun asti. Kesäisin Wanhalla tehtaalla käy noin 20 000 matkailijaa eri puolilta Suomea. Ryhmille opastus on maksullinen, mutta kävijöille ilman opastusta on vapaa pääsy kaikkiin kohteisiin. Killinkoski on valittu Pirkanmaan vuoden kyläksi vuonna 2005 ja vuonna 2009 puolestaan Virtain alueelta yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (www.killinkoski.fi.).
 |
Ryhmämme lähdössä tutustumiskierrokselle Killinkosken wanhalla nauhatehtaalla |
Kotala
Ruokailtuamme ensin Korven Kievarissa, siirryimme Kotalan kylään. Kotalan kylän toiminnasta meille kertoi Kotalan kyläkauppias ja kyläaktiivi Aulikki Länsiaho. Kokoonnuimme kyläkaupalla, koska kylätalolla tehtiin remonttia kesäkautta varten. Kotala on valittu Pirkanmaan vuoden kyläksi 2011. Kylällä on kyläkoulu, kyläkauppa, rautakauppa, kotimuseo ja Kotala-talo, kylän eri tapahtumia varten sekä vuokrattavissa myös juhlakäyttöön. Kotalan kylä on tunnettu myös karhunkaataja Martti Kitusen kotikylänä. Kotalan kyläyhdistys on julkaissut kylästä oman palveluoppaan ja seinäkalenterin vuonna 2011.( www.kotala.fi)
 |
Kotalan kyläaktiivi ja kauppias Aulikki Länsiaho kertoi Kotalan kylätoiminnasta kyläkaupalla |
 |
Kantojärveläiset saivat mallin seinäkalenterille Kotalan kyläkaupalta |
Pohjaslahti
Kotalasta siirryimme Ylä-Pirkanmaalle Mänttä- Vilppulan kaupungissa sijaitsevaan Pohjaslahden kylään. Kylää esitteli meille kylätalon tiloissa Kyläyhdistyksen aikaisempi puheenjohtaja sekä nykyinen puheenjohtaja. Kylässä on kyläkauppa, pankki, kirjasto, tanssilava ja baari. Pohjaslahti sijaitsee Tarjanneveden rannalla, ympäristö on vaihtelevaa harjumaisemaa ja vesistöjä on runsaasti. Alueella on runsaasti kesäasutusta ja veneilijöitä, joiden kanssa kyläyhdistys pyrkii tekemään yhteistyötä. Vakinaisia asukkaita kylässä on noin 300. Kokoontumispaikaksi on EU- hankkeella ja talkootyöllä kunnostettu vanha Pohjaslahden kunnantalo. Pohjaslahti on valittu Pirkanmaan vuoden kyläksi vuonna 2009.(www.pohjaslahti.fi)  |
Kahvilla Pohjaslahden kylätalolla |
Poko ry: n kansainvälisen Saksa- hankkeen esittely Vilppulassa
Pohjaslahdelta siirryimme Peltolan luomutilalle Vilppulaan. Kokoonnuimme maatilan päärakennuksen suureen tupaan, jonka sisustus oli säilytetty alkuperäisessä asussa luoden aitoa maalaistalon tunnelmaa. Peltolan luomutila on talonpoikainen matkailumaatila, jossa yhdistyvät vuosisatainen maalaisilmapiiri ja nykyajan mukavuudet. Tilan vanhat rakennukset ja idyllinen pihapiiri luovat tunnelmalliset puitteet erilaisille juhlille ja tapahtumille ympärivuotisesti. Tilan erikoisuutena on omista luomukasviksista valmistettu ruoka, sekä tilalla valmistettava luomuleipä. Peltolan tilalla järjestetään myös majoitusta perinteisissä aittarakennuksissa.
 |
Peltolan tilan tupa |
Peltolan tilalla hankekoordinaattori Anu Schuoler kertoi meille PoKo ry:n kansainvälisestä Saksa-hankkeesta. Hanke pyrkii luomaan yhteistyömahdollisuuksia Poko ry:n alueella toimivien koti- ja maatalousnaisten ja Saksassa Hunsrückin ja Welterbe Oberes Mittelrheintalin alueella toimivien maaseutunaisten kanssa. Vierailuja tehdään vuorotellen Saksasta Suomeen ja Suomesta Saksaan, tutustuen järjestöjen paikalliseen toimintaan. Etenkin lähiruoka- teema on ollut hankkeessa näkyvästi mukana ja samalla on voitu tutustua maiden perinteiseen ruokakulttuuriin. Hankkeessa on rohkeasti lähdetty yhdistämään myös Saksalle ja Suomelle perinteisiä raaka- aineita, esimerkiksi suomalainen hirvenliha yhdistetään siihen sopivaan Keski-Reinin viiniin. Hankkeella on järjestetty myös erilaisia workshoppeja. Matkailuun liittyvässä workshopissa tavoitteena oli saada aikaan matkapaketteja Pirkanmaan ja Saksan alueiden välille.
Lisäksi Saksa- hankkeella on tavoitteena saada käyntiin kirjeenvaihto Saksaan ylä-asteen oppilaille, etsiä yhteistyömahdollisuuksia toisen asteen oppilaitoksille ja tuoda kokkiammattilaiset yhteen. Tämän hanke-esittelyn myötä ryhmällämme heräsi ajatuksia toteuttaa samantyyppinen kansainvälinen hanke Ruotsin lähialueidemme kanssa.
Väärinmaja
Peltolassa kahvittelujen jälkeen, siirryimme seuraavaan kylään, Väärinmajaan. Ylä-Pirkanmaalla, Ruoveden kunnassa sijaitsevalle kylälle leimallista on maaston vaihtelevuus, nyppylää nyppylän jälkeen ja näiden keskellä kiemurtelevia teitä.
Kokoonnuimme Väärinmajan kylätalolle, Tapiolaan. Tapiola on talkoiden ja EU-tuen turvin kunnostettu, erittäin hyvä akustinen, suuri hirsirakennus ja keskeinen kokoontumispaikka kylällä. 150 m2 kokoisessa Tapiola -salissa on tilaa noin 200 henkilölle ja myös astiasto löytyy vuokrattavaksi samalle henkilömäärälle. Kylän maa- ja kotitalousseura vuokraa taloa juhla- ja kokouskäyttöön.
 |
Väärinmajan kylätalon iso sali |
Saimme kuulla, että Väärinmaja on elävä ja virkeä kylä, jossa moni nuorikin jatkaa vielä yritystoimintaa. Väkimäärä tuplaantuu kesällä, kun kesäasukkaat palaavat rannoilleen ja Ruoveden runsas kulttuuritarjonta vetää väkeä alueelle.
Väärinmajan kylätoimikunta on perustettu 1979. Se on toiminut itsenäisenä yhdistyksenä syksyyn 2006 saakka, jonka jälkeen se liitettiin Väärinmajan maa- ja kotitalousseura ry:n alajaostoksi. Kylässä toimineen kahden yhdistyksen sijaan, toiminta hoidetaan nykyisin yhteistyössä yhden yhdistyksen alla. Kylätoimikunnalla on siitä huolimatta oma hallitus ja kylätoimikunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu järjestää kyläläisille ja kesäasukkaille erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Kylällä järjestetäänkin lukuisia, kotikutoisia tapahtumia, kuten Väärinkierto, kevätmessut, kotiseutukierros, kesäkisat ja talvilaulajaiset.(www.vaarinmaja.fi)
Mäkelän lomatuvat
Majoituspaikkamme, Mäkelän lomatuvat, sijaitsi myös Väärinmajan kylässä. Mäkisen ja mutkittelevan tien jälkeen saavuimme maatilalle lehmien lypsyaikaan. Talon vanhempi isäntäväki otti meidät vastaan, kun nuorempi polvi oli navettatöissä. Saimme siirtyä heti ruokailemaan päärakennuksen isoon pirttiin. Tunnelmaa nostatti mukavasti vielä isännän haitarinsoitto ruokailun aikana. Ruokailun jälkeen siirryimme maatilamatkailumökkeihin, joista osa oli kokoluokaltaan kaksikerroksisia, isoja taloja maatilan pihapiirissä.
 |
Mäkelän lomatuvilla skoolattiin aidolla, juuri lypsetyllä maidolla |
Lauantai 18.3.2012
Aamulla aamiaisen jälkeen, talon isäntäpari kertoi meille tilan historiasta ja nykyisestä maatilamatkailutoiminnasta. Tilalla käy runsaasti myös ulkomaalaisia turisteja, etenkin saksalaisia. Isäntäpari on opiskellut saksan kielen ja markkinoi majoitus- ja ohjelmapalveluja saksalaisen matkatoimiston kautta. Myös Lomarengas on todettu hyväksi markkinointikanavaksi, sen kautta tulee tilalle mm. venäläisiä turisteja. Mäkelän lomatuvilla tarjotaan majoituksen lisäksi erilaisia kokouspaketteja ja ateriapalveluita ryhmille päärakennuksen hirsipirtissä. Mäkelästä voi vuokrata polkupyöriä sekä talviaikaan lumikenkiä ja suksia. Moottorikelkka vuokra sisältää lämpimät ajovarusteet ja kypärän.
Ohjelmapalveluna tarjotaan opastettua metsäretkeä ”Vihreän kullan poluilla”, joka kestää noin 2-4 tuntia ja tarjoaa monipuolisen annoksen metsätietoutta. Retken aikana tutustutaan talousmetsien hoitoon, metsän kehitykseen sekä monimuotoisiin käyttömahdollisuuksiin. Retken jälkeen nautitaan nokipannukahvit tulen loimussa hirsimajassa. Retki voidaan toteuttaa myös ns. miniretkenä, jonka pituus on noin 500 m ja päätteeksi nautitaan nokipannukahvit. Tällaista ohjelmapalvelua ryhmämme metsäalan ihmiset pitivät hyvänä pakettina ja toteuttamiskelpoisena myös oman alueemme kylissä, vaikkapa reitistöjen varrella (www.makelanlomatuvat.fi).
 |
Aamukahvilla Mäkelän isossa tuvassa |
Hauho
Jo aamupäivästä lähdimme matkaamaan Hauholle, jonne Ruovedeltä oli matkaa noin 120 km. Saavuimme Hauhon Wanhan raitin Kievariin, jossa meidät toivotti tervetulleiksi Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jouni Lehtonen ja kyläkoordinaattori Johanna Henttinen.
Tervetulokahvien jälkeen, teimme kävelykierroksen Hauhon wanhan raitin alueella, joka on valittu Hämeen vuoden kyläksi 2011. Kirkonkylän vanha keskusta on idyllinen puutaloalue Hauhonselän rannalla Hauhon pitäjässä Hämeenlinnan kaupungissa. Hauhon Wanha raitti on yksi taajaman osa, tavallaan kylä kylän sisällä. Samalla se on massiivisen, keskiaikaisen kirkon ryhdittämä ainutlaatuinen kulttuurimaisemakokonaisuus. Tiiviisti rakennetulla alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa runsaasti.
 |
| Hauhon wanhalla raitilla sijaitseva kirkko |
 |
| Tienviitat Hauhon wanhan raitin malliin |
 |
Näkymää Hauhon wanhalta raitilta |
Alueen asukkaat ovat tehneet kulttuurimiljöön säilyttämiseksi arvokasta työtä. Alueen asukasyhdistys Wanha Raitti ry:n aktiivit ovat kohentaneet asuinympäristöään ennakkoluulottomasti, toimeen tarttuen. Yhdistys on toteuttanut kolme isoa maisemanhoitohanketta. Ensimmäisessä maisemanhoitohankkeessa kaadettiin noin kaksisataa puuta Raitin alueelta, raivattiin pensaita ja pusikoita sekä kunnostettiin kylän yhteistä uimarantaa sekä venelaituria. Toisessa hankkeessa toteutettiin tievalaistuksen uusiminen, yhtenäiset postilaatikkotelineet ja tieviitat. Lisäksi suunnitelmaan sisältyi puu- ja pensasaitoja sekä puuistutuksia alueen ilmettä rehevöittämään.
 |
Postilaatikkotelineet Hauhon wanhalla raitilla |
Viimeisin hanke oli EU-rahoitteinen TORNI- hanke. Hankkeen avulla raitille rakennettiin näkötorni ja Kirkonkylänlahden vesikasveja niitettiin kolmena peräkkäisenä kesänä 2008 – 2011. Jokaisessa hankkeessa toimittiin alueen asukkaiden ehdoilla. Raitille järjestetään opastettuja kävelykierroksia (www.wanharaitti.fi).
 |
Näkötorni Hauhon wanhalla raitilla |
Kävelykierroksen jälkeen siirryimme Hauho-taloon kuulemaan kyläkaavahankkeesta, jota meille esitteli Hämeenlinnan seudun Kyläkaava- arkkitehti Satu Huuhka. Hän kertoi kyläkaavan olevan epävirallinen suunnitelma, joka toimii pohjatyönä asemakaavoitukseen. Sitä voidaan pitää luonnoksena tulevaisuudesta ja suosituksena jatkotoimenpiteisiin alueen kaavoitusasioissa.
Kyläkoordinaattori Johanna Henttinen kertoi Pitäjäpiiri- hankkeesta, jossa hän työskentelee. Pitäjäpiiri-hanke on Hämeenlinnan seutukunnan alueella, Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa 1.3.2012- 28.2.2014 toimiva paikallistoiminnan kehittämishanke. Hanke on jatkoa aiemmin toimineelle Pitäjärinki-hankkeelle. Pitäjäpiiri- hanke palvelee yhdistyksiä toiminnan ideoinnissa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa.
Hankkeella ei ole varsinaista ohjausryhmää, sen sijaan toimintaa ohjaa Linnaseudun alueelle vuonna 2001 perustettu kylätiimi. Kylätiimin tehtäviin kuuluu Pitäjäpiiri- hankkeen toimintaa tukevana työryhmänä toimiminen sekä yleisesti alueen kylä-, asukas- ja kotiseututoiminnan ajankohtaiset asiat. Kylätiimi valitaan vuosittain ja kootaan aktiivisista, toimintaan sitoutuneista seudun kylätoimijoista. Lisäksi alueella toimii vuonna 2010 perustettu Linnaseudun kotiseututiimi, joka toimii Pitäjäpiiri- hankkeen työryhmänä kotiseututyön saralla. Kotiseututiimiin kuuluvat automaattisesti kaikki seudun 10 kotiseutuyhdistystä, joiden keskinäisiin tapaamisiin osallistuu noin 1-3 kunkin yhdistyksen toimijaa.
Hankkeella on runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Hankkeella on tavoitteena järjestää taajamissa Tarinatiistait ja –torstait, joissa kerätään tarinoita alueelta. Yhteenveto näiden kokoontumisten annista tullaan julkaisemaan lööppimäisellä Pitäjäposti- uutissivuilla, joka kertoo asukkaiden ajatuksia oman pitäjänsä parhaista puolista nyt ja ennen vanhaan. Hanke toteuttaa Kotikylä- lehteä, paikallistoiminnan omaa tiedotuslehteä, joka kokoaa seudun kylien, asukkaiden ja yhdistysten kuulumiset yksiin kansiin. Kesänumeroon kootaan myös suosittu kylien yhdistysten kesätapahtumakalenteri. Lehti julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.
Hanke pitää yllä juhlatalorekisteriä, joka on toteutettu esitteenä ja sähköisessä muodossa hankkeen nettisivuilla. Hanke kannustaa myös opiskelijoita alueen kehittämistyöhön. Lammin ja Tervakosken taajamien elinvoimaisuuden säilyttämisestä ja parantamisesta laaditaan opinnäytetyö ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Hämeen ammattikorkeakoulussa suorittavan opiskelijan toimesta. Hanke järjestää tähän liittyen tiedotustilaisuuksia ja kyselyjä. Lisäksi Pitäjäpiiri- hankkeen avulla toteutetaan kylien kotisivuja nimelliseen hintaan ja hanke on mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja esimerkiksi teemoittain järjestettäviä työpajatyyppisiä kokoontumisia kylille. Voikin todeta, että Pitäjäpiiri – hankkeessa on monia toimenpiteitä, joita voisi soveltaa myös Meän kylät kakkonen- hankkeeseen (www.linnaseutu.fi/pitajapiiri/).
Hanke – esittelyjen jälkeen tutustuimme Hauholla toimivan Ilosen Puutyö KY:n tehtaanmyymälään. Ilosen Puutyö Ky:n historiaa ja toimintaa esitteli meille Liisa Ilonen- Teivonen. Perustajan Jaakko Ilosen toiminta-ajatuksena, yli 50 vuotta sitten, oli valmistaa hyvälaatuisia ja pitkäikäisiä kalusteita massiivipuusta. Nykyäänkin yritys on tunnettu taidokkaasta puusepäntyöstään. Tehtaanmyymäläkin on toiminut jo yli 30 vuotta (www.ilonen.fi) |
Ilosen Puutyön tehtaanmyymälän esittely Liisa Ilonen- Teivosen johdolla |
 |
Esimerkki Wuolteen kartanon romanttisista huoneista |
Lammin kotiseutuiltamat
Kotiseutuiltamat Lammin malliin järjestettiin Lammin Turvantalossa. Järjestelyistä vastasivat Lammi- Seura ry yhteistyössä Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri- hankkeen kanssa. Hankekoordinaattori Johanna Henttinen oli järjestänyt meille istumapaikat juhlasalista, joka oli tupaten täynnä iltamavieraita. Vieraita arvioitiin olleen iltamissa 170 henkeä. Iltamaohjelmassa oli puheita, musiikkiesityksiä, runonlausuntaa, lyhyt näytelmä ja yhteislaulua. Illan ohjelmaan kuului myös iltamaviestikapulan luovutus seuraavaan pitäjään, joka saa iltamat järjestettäväkseen seuraavana vuonna. Lopuksi iltamaohjelmassa oli tanssit Kohisevat Voxit- orkesterin tahdissa. Iltamien alkuosuus oli erittäin juhlallinen, mutta iltaa kohden, tanssien alkaessa tunnelma muuttui rennoksi. Iltamista löytyy lehtijuttu nettiosoitteessa www.turvantalo.fi. Sunnuntai kului paluumatkalla, retken palautteita kirjaten ja antoisissa palautekeskusteluissa linja-autossa. |
Opintomatkalaisten ryhmäkuva Wuolteen kartanon portailta |
 |
| Tunnelmia linja-autosta |
Yhteenvetoa ja matkalta saadut palautteet
Matkan käytännön järjestelyt
Osallistujilta pyydetyn palautekyselyn perusteella opintomatkasta oli tiedotettu riittävästi ja tietoa matkasta oli saatu usealta taholta. Palautteiden perusteella matkan käytännön järjestelyt sujuivat hyvin sekä majoituksen että kuljetusjärjestelyjen suhteen. Joidenkin osalta majoituksessa ilmeni pieniä puutteita. Pidettiin kuitenkin hyvänä asiana, että suosittiin pieniä, paikallisia, maaseudulla toimivia majoitusyrityksiä.
Matkan kokonaispituutta pidettiin lähes poikkeuksetta sopivan pituisena tämän tyyppiselle opintomatkalle ja matkaohjelmaa todettiin olleen ainakin riittävästi. Perjantaita osa piti hieman liiankin pitkänä päivänä ja todettiin, että vierailukohteita olisi voinut olla yksi vähemmän. Yhdessä palautteessa toivottiin yhtä päivää lisää, lepo- ja shoppailupäiväksi, mutta hankkeella järjestettävälle opintomatkalle ei tällaista voida sisällyttää ohjelmaan. Matkaohjelmaa pidettiin kokonaisuudessaan hyvänä ja mielenkiintoisena.
Vierailukohteet Virroilla ja Ruovedellä
Eri vierailukohteista kysyttäessä, todettiin Virroilla olleen hyvät vetäjät ja opas kyläkierroksella ja sekä Virroilta että Ruovedeltä tuli hyviä vinkkejä kylätoimintaan. Vierailukohteissa saimme positiivista palautetta myös meidän omasta osaamisestamme, kun toimintaamme vertailtiin toisiinsa. Vuoden kyliksi valittuja kyliä pidettiin tutustumisen arvoisina. Mäkelän lomatupia kehuttiin jokaisessa palautelomakkeessa. Mäkelän lomatupien yrittäjäpariskunta oli erittäin vieraanvarainen, ympäristö oli kodikas ja yritys oli hyvä esimerkki siitä, että maaseudullakin voi pärjätä.
Vierailukohteet Hauholla ja Lammilla
Hauhon osalta kehuttiin kaunista kartanomiljöötä ja Hauhon Wanhan raitin hyvin hoidettua ja perinteitä vaalivaa ympäristöä. Myös Hauholla kiiteltiin asiansa osaavia ohjelman vetäjiä. Todettiin, että Lammin kyläiltamiin oli mielenkiintoista osallistua ja ne tansseineen olivat kuin piste i:n päälle, jo siihen asti hyvin onnistuneelle matkalle.
Kohteet, jotka jäivät erityisesti mieleen
Kysyttäessä, mitkä kohteet jäivät erityisesti mieleen, jokainen vierailukohteemme oli jollakin osallistujalla mainittuna. Useimmin mainittuina, olivat mieleen jääneitä Mäkelän lomatuvat, Virtain infotilaisuus Marttisella, Hauhon wanha raitti ja Hauhon kulttuuriperinne, Kotalan kylä, Väärinmajan kylä ja Lammin kyläiltamat.
Opintomatkalta saadut vinkit kotikylän tai kylätoiminnan kehittämiseen:
Oheisessa luettelossa osallistujien palautteista kerätyt asiat;
- Saksa-hankkeen yhteistyömuotoja voisi hyödyntää meillä ruotsalaisten kanssa
- Haastekeräyksien järjestäminen rahoituksen keräämiseksi kylän investointeihin
- Päremyllytalkoot
- Lankatalkoot
- Uusia tapahtumia kotikylälle, kuutamohiihto, kilpailuja lapsille
- Tarinatiistait ja – torstait; tunti porinaa, joka tallennetaan
- Koulut ja nuoret mukaan kehittämään kyliä
- Avoimet ovet kylätaloilla
- Opastuskierrokset kylille, Kyläopaskoulutus
- Leikekirjan teko kylän lehtileikkeistä
- Kyläesitteen teko
- Yhteistyön lisääminen kunnan, muiden kylien ja toimijoiden kanssa
- Luontomatkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen
- Juhlapaikkaesite
- Kyläiltamien perinteen jatkaminen
- Matkailuun satsaaminen tärkeää myös omassa kylässä ja kunnassa
- Aktivoida mökkiläiset kylätoimintaan
- Infolehtinen kylien palveluista
- Kylätalon tilojen tehokkaampi vuokraaminen ja markkinointi
Matkalle osallistuneet pitivät myös erittäin tärkeänä ja antoisana tutustumista matkalla mukana olleisiin eri kylien edustajiin ja meidän oman alueemme eri kylien kylätoimintaan tutustumiseen matkalla käytyjen keskustelujen aikana.
Yhteenveto ja ideointia opintomatkasta Meän kylät kakkonen- hankkeen näkökulmasta
Kylämatkailuun oli panostettu Virroilla kiitettävästi ja lisää toimintoja oli kehitteillä. Tästä voisimme ottaa esimerkkiä myös omalla alueellamme. Erityisesti mieleeni jäi kyläopaskoulutuksien järjestäminen. Kyläkierroksia tarjotaan matkailupaketteina ja etenkin nuoria halutaan kouluttaa kyläoppaiksi kyläkierroksille. Ohjelmapalvelupakettien luomiseen pyritään saamaan mukaan myös alueen yrittäjät ja yhdistykset. Yrittäjät olivat oppineet jo käyttämään kylätalojen kokoustiloja omiin kokouksiinsa ja illanviettoihin. Outokairan kylähankkeella voisi luoda alkusysäyksen kylämatkailun kehittämiseen alueellamme.
Virtain ja Ruoveden kylistä sekä Pohjaslahdesta on tehty yhteinen, matkailupainotteinen kyläpalveluopas. Oppaaseen voi tutustua netissä, osoitteessa www.kaykylassa.fi. Hankeen kotisivut toimivat myös kylien yhteisenä internetsivustona ja sivustolle on suunnitteilla mm. kylätalojen ajanvarausjärjestelmä. Tästäkin voisimme ottaa vinkkejä Outokairan nettisivustoa rakentaessa, samoin Pitäjäpiiri- hankkeen juhlataloesite sekä esitteenä että sähköisessä muodossa olisi tarpeellinen toteuttaa myös Outokairan alueella.
Hauhon Wanhan raitin maisemanhoitohankkeet ovat hyvä esimerkki yhteisen ympäristön hoidosta ja kulttuuriperinteen säilyttämisestä. Maisemanhoitoon liittyviin hankkeisiin voisimme Outokairankin alueella enemmän panostaa.
Kyläiltamaperinnettä voisimme matkamme Lammin kokemuksen saattelemana herätellä uudelleen henkiin myös omalla alueellamme. Outokairan aluetta ajatellen, kyläiltamat voitaisiin järjestää vuorotellen jokaisessa Outokairan alueen kunnassa, kunnan jossakin kylässä. Jatkossa kyläiltamat voisi yhdistää myös Outokairan kyläpäiviin.
PoKo ry:n kansainvälisen Saksa- hankkeen yhteistyömuotoja voisimme soveltaa myös meillä yhteistyömuotoina Ruotsin puolen kylien kanssa, lisäksi metsäaiheisia ohjelmapalveluja voisi suunnitella esimerkiksi kyliemme alueella olevien ulkoilureitistöjen yhteyteen.
Kokonaisuutena opintomatkasta saatiin runsaasti uusia ajatuksia kylätoimintaamme ja matkaan oli lähtenyt niin positiivisella asenteella varustautunut porukka, että retkestä jäi innostunut ja iloinen mieli vielä pitkäksi aikaa eteenkin päin.
Opintomatkalle osallistujia oli Pellosta Lankojärven, Konttajärven ja Juoksengin kylästä, Ylitorniolta Kantomaanpään kylästä ja Torniosta Arpelan, Kantojärven ja Kaakamon kylästä sekä Kivirannalta.
Opintomatkan järjestelyissä ja toteuttamisessa mukana olleet tahot:
Virtain kaupungin hankepäällikkö ja PoKo ry:n puheenjohtaja Heidi Tanhua
Käy Kylässä- hankkeen projektipäällikkö Tiina Perämäki
Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jouni Lehtonen
Pitäjäpiiri- hankkeen kyläkoordinaattori Johanna Henttinen
Mika Lohiniva Oy, Pello
Kiitokset kaikille opintomatkalle osallistuneille ja järjestelyissä mukana olleille henkilöille!
