Matkaraportti tutustumismatkasta Sallan kyläreitille ja Kemijärvelle

Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa –hanke järjesti  tutustumismatkan Sallan kyläreitille ja matkan varrelle sijoittuneelle Kemijärvelle 7.-9.9.2012. Matka järjestettiin Tornion, Ylitornion ja Pellon kylien asukkaille. Opintomatka suunniteltiin yhteistyössä Sallan kylien tulevaisuusvisio- hankkeen projektipäällikön Marita Leskisen kanssa. Matkan tarkoituksena oli tutustua Sallan kyläreittiin ja joihinkin sen retkikohteisiin ja hakea ideoita kylämatkailun ja kylien markkinoinnin edistämiseen. Retki järjestettiin parhaimman ruskan ja Sallan perinteisen teemaviikon, Rykimäviikon aikaan.

 Tutustumismatkalle osallistui 25 henkilöä Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta.  

Perjantai 7.9.

Matkaan lähdettiin perjantaina 7.9. puolelta päivin Pellosta. Linja-automme kiersi reittiä Pello-Ylitornio- Tornio – Rovaniemi – Kemijärvi-Salla. Kemijärvi tuli matkaohjelmaamme vasta viime metreillä. Olin mukana Paikallistoimijoiden juhlaseminaarissa LOKAALI 2012- tapahtumassa Joensuussa edellisenä viikonloppuna ja tapasin siellä Kari Väänäsen, joka valittiin juhlaseminaarissa vuoden maaseutukasvoksi. Hän oli niitä harvoja tapahtumaan osallistuneita Lapin läänistä ja hakeuduin juttelemaan hänen kanssaan, kun samalta suunnalta oltiin. Kerroin Kari Väänäselle tulevasta Sallan retkestämme ja hän kysyi, miksemme kävisi myös Kemijärvellä, kun sehän on matkan varrella? Hän kehotti järjestämään ruokailun Kemijärvellä ja tarjosi opastettua kierrosta Taivaan Tulien – TV-sarjan kuvauspaikoille. Hän lupasi tulla myös itse paikalle. Asia sovittiin siltä istumalta ja järjestelyt Kemijärvelle onnistuivat vielä mutkattomasti seuraavan viikon aikana.

Pysähdyimme syömään Kemijärvelle Mestarin Kievariin klo 17.00 aikoihin ja Kari Väänänen tuli tapaamaan ryhmäämme ruokailun päätteeksi. Hän oli erittäin tyytyväinen, että hänen kutsunsa sai heti vastakaikua ja hän sai meidät vieraakseen. Jutteluhetkemme lopuksi lauloimme Karille yhdessä laulun ”Kulkuri ja joutsen”. Olin jakanut ryhmälle laulun sanoja linja-autossa matkamme ratoksi ja tämä päätettiin laulaa kiitokseksi kutsusta Kemijärvelle.

Kari Väänänen tapaamassa ryhmäämme Mestarin Kievarissa Kemijärvellä.

 

Ohjelmamme Kemijärvellä jatkui opastetulla kierroksella Taivaan Tulien - TV- sarjan kuvauspaikoilla. Oppaaksemme tuli Päivi Kostamo Fintravel – yrityksestä. Päivi on hyvin sanavalmis ja asiansa osaava opas. Kierroksen aikana muistuivat hyvin mieleen sarjan eri kohtaukset ja niihin liittyvät paikat Kemijärvellä näimme nyt todellisuudessa. Kemijärven seutua nähtiin monelta kantilta ja vaikka ei olisi kyseistä sarjaa seurannutkaan, Kemijärvestä saatiin kattava kuva asuinympäristönä.

Kierros kesti kaksi tuntia, jonka jälkeen suuntasimme majoituspaikkaamme Holiday Club Sallan Revontuli – hotelliin.

Lisätietoja linkeistä : http://www.kemijarvi.fi   http://www.lakelapland.fi

No Man´s Land -baari/Kemijärven matkailuinfo, josta löytyvät Näköisvahanuket Raunista ja Jetsusta.

Kuvauksissa Raunin isän talona toiminut rakennus löytyy Kemijärven maaseudulta.

Tauko Kemijärven siltojen läheisyydessä.

Kemijärven pitkät sillat ovat olleet Taivaan Tulet- sarjan kuvauspaikkoina.

Maisemia Kemijärveltä auringon laskun aikaan sateenkaaren kera.

Lauantai 8.9.

Lauantai aamuna oppaaksemme saapui Marita Leskinen, joka työskentelee Sallan kunnan palveluksessa Sallan kylien tulevaisuus visio- hankkeessa.  Aloitimme lauantain ohjelman aamukävelyllä Sallan laskettelurinteiden ympäristössä. Marita Leskinen esitteli rinteiden läheisyyteen rakentunutta matkailukeskittymää. Vajaan tunnin kävelylenkin jälkeen siirryimme linja-autolla Sallan Poropuistoon.

http://www.holidayclub.fi/kohteet/salla

Poropuistossa meille esiteltiin Poropuiston ja Osuuskunta Jotoksen toimintaa Poropuiston auditoriossa. Esittelijänä toimi Osuuskunta Jotoksesta Lars Tuomas. Marita Leskinen esitteli samalla Sallan kyläreittiä ja Sallan kylien tulevaisuusvisio- hanketta. Tutustuimme Poropuiston tiloissa olevaan petoeläinnäyttelyyn ja sen jälkeen siirryimme maastoon tutustumaan poroihin Kössinkenturalla.

Poropuiston toiminnan esittelyä auditoriossa.

Poropuiston petoeläinvitriinejä

 

Saimme tutustua noin parin kymmenen poron laumaan ja porojen ruokailuhetkeen. Oppaamme Lars Tuomas kertoi meille poronhoitovuodesta ja porojen ominaispiirteistä.  Poroilla oli alkamassa rykimäaika ja tästäkin laumasta löytyi jo urosporo, joka oli pääosissa tässä aiheessa. Poropuiston porot olivat erittäin kesyjä ja niille jokaiselle oli annettu nimi. Ohjelmaamme kuului ruokailu Kössin kodassa. Lounaaksi saimme herkullisen lohikeiton rieskan kera ja jälkiruuaksi puukuksasta tarjotut nokipannukahvit ja kampanisuja.

Lisätietoja: http://www.sallareindeerpark.fi

Kössin kenturalla.

Porojen ruokintaa.

Kotaruokailu.

 

 

Matkamme jatkui Marita Leskisen ja Kyläreitin varapuheenjohtajan Olli Mikkolan opastuksella Poropuistosta Pyhäjärven luontopolulle, jossa teimme lyhyen kävelykierroksen ja tutustuimme alueen opastauluihin.

Esimerkkejä opastauluista.

Maisemaa luontopolun varrelta.

 

Luontopolun lähtöpiste.

 

Pyhäjärveltä siirryimme Kelloselkään, josta saimme kyläoppaaksi Veli Erkki Heikkilän. Aluksi tutustuimme Kelloselän raja-asemalle, jossa henkilökunnan edustaja kertoi meille rajan toiminnasta ja pääsimme käymään hänen avustuksellaan linja-autolla aivan valtakunnan rajan tuntumassa.

 

 

Raja-aseman esittelyä.

Näkymä Venäjän rajalle päin.

 

Raja-asemalta siirryimme Kelloselän metsästysseuran tiloihin. Kelloselän kylälle on rakennettu metsästysseuran ja kyläyhdistyksen yhteisvoimin nykyaikaiset kokoontumistilat, joita voidaan vuokrata myös ulkopuolisille käyttäjille, lisätietoja: http://mskera.com/dokumentit/koillislappi1.pdf

Lisätietoja myös linkeistä:

http://mskera.com

http://kelloselka.nettisivu.org/

Metsästysseura Kerä:n nylkyvaja.

Seuran maja on Kelloselän kylän yhteinen kokoontumispaikka.

Paluumatkalla hotellille tutustuimme vielä Sallan kirkkoon ja sen ympäristössä oleviin sota- ajan muistomerkkeihin. Iltaohjelmaamme kuului Sallan Rykimäviikon ohjelmistossa ollut MANUAALI – eli miehen käyttöopas ravintola Sallan tähdessä. Nauruhermoja kutkuttava yhden miehen show kruunasi päivämme.

 

 

Sunnuntai 9.9.

Sunnuntaina ohjelmamme alkoi klo 9.00 tutustumisella Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museoon. Paikalla oli erittäin asiantunteva ja innostava museo- opas Jarkko Sipola, hän kertoi oman tarinan lähes jokaiselle museon esineelle ja aihealueelle. Niinpä olisimme viihtyneet paikalla paljon pitempäänkin, mutta sopimamme aikataulun vuoksi, jouduimme siirtymään jo seuraavaan paikkaan. Museo oli laadukkaasti toteutettu ja mielenkiintoinen, vaikka ei historiaa ennestään paljon tuntisikaan. Lisätietoja: http://www.salla.fi/museo

Sallan Sota-ja jälleenrakennusajan museo.

 

 

Sallan keskustasta siirryimme Lapajärvelle, jossa pääsimme vieraaksi Isäntä Matin museoon. Se on vanhan maatilan pihapiiriin perustettu museo, jossa esitellään perinteisiä maatilan työkaluja ja esineistöä. Museoisäntänä toimiva Seppo Leinonen esitteli meille kohdetta ja kertoili tarinoita kylän historiasta ja asukkaista. Lapajärveltä löytyvät monipuoliset, kohdetta markkinoivat internetsivut, joihin kannattaa tutustua osoitteessa http://www.lapajarvi.fi

Kahvilla Isäntä Matin museolla Lapajärvellä.

Lampaat kuuluivat Lapajärven maisemaan.

Vanhaa esineistöä.

Ladosta löytyi myös majoitustilaa.

Lapajärven opastaulut.

Ryhmäkuva Isäntä Matin museon edestä.

 

Viimeinen kohteemme oli Kemijärven puolelle sijoittuva, Joutsijärven Salpalinjan betonibunkkerit. Kävimme tutustumassa sisälle bunkkereihin, sinne oli kerätty aiheesta esineitä ja valokuvia. Tästä matkamme jatkui kotia kohti. Paluumatkalla Outokairan Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen projektipäällikkö Hilma Heikkinen toteutti osallistujille tehtävän, jossa visioitiin millainen Outokaira on vuonna 2020. Paluumatkalla kerättiin myös osallistujilta palautteet matkasta erillisen palautekyselyn avulla.

Kaikki Sallan kyläreitin kohteet löytyvät nettiosoitteesta http://www.kylareitti.com  tai http://www.salla.fi

Bunkkerin oviaukko.

Bunkkerin sisällä olevia esineitä.

Bunkkerin nukkumapaikat.

 

Yhteenvetoa ja matkalta saadut palautteet

Saatujen palautteiden perusteella matkan järjestelyt onnistuivat hyvin, viikonlopun mittainen retki oli riittävän pituinen kokonaisuus ja ajankohta syksyllä ruska- aikaan oli myös useimpien mielestä plussaa. Sää suosi meitä etenkin lauantaina, oli lämmin ja aurinkoinen päivä. Matkaohjelman koettiin olevan antoisa ja mielenkiintoinen, kyläaktiiveja olisimme tosin halunneet tavata enemmänkin. Muutamien mielestä vapaa-aikaa olisi saanut jäädä enemmän.  Hankkeella järjestettyyn matkaan kuitenkin sisältyy tiivis retkiohjelma, koska kyse on opintomatkasta. Majoituksen osalta koko ryhmä olisi hyvä saada samaan paikkaan, nyt ryhmällä oli sekä hotellimajoitusta että mökkimajoitusta.

Kysyttäessä, mitkä kohteet jäivät erityisesti mieleen, eniten mainintoja saivat Poropuisto ja kotaruokailu ja Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo. Myös Kelloselän raja-asema, Lapajärvi ja Isäntä Matin museo sekä Taivaan Tulet – kierros olivat useimmilla mainittuna. Jokainen käyntikohde sai mainintoja jollekin osallistujalle erityisesti mieleen painuneena. Myös Salla kokonaisuutena; rauhallinen ympäristö, luonto, siisteys ja hiljaisuus mainittiin tässä kohtaa.

Yleisesti osanottajat olivat sitä mieltä, että voisivat lähteä uudelleenkin vastaavalle matkalle jonnekin päin Suomea. Mainittiin, että tällaisilla retkillä näkee ja kokee enemmän kuin itsenäisesti liikkuessa ja tällaisia matkoja tarvitaan, saadaksemme uusia ideoita ja voimia jatkaa omassa kylätyössä.

Matkalta saadut kehittämisideat Outokairan kylien kehittämiseen

Ajatuksia retkemme Kemijärven osuudesta:

-       Opastetut kiertoajelut johonkin teemaan liittyen olisivat mielenkiintoisia ja mahdollisia toteuttaa meidänkin alueella. Hyvien oppaiden merkitys on iso asia, oppaan on oltava asiastaan innostunut ja perehtynyt hyvin alueeseen tai teemaan, jota esitellään.

-       Alamme kirjoittamaan saippuasarjaa, jonka miljöö sijoittuu oman kuntamme ympäristöön ja pyydämme sitten Kari Väänästä TV-sarjan ohjaajaksi tänne länsirajallekin. Alueellamme on alan oppilaitoksia, jossa tämän idean voisi ottaa käyttöön.

 

Ajatuksia Sallan kyläreitiltä:

-       Osuuskunta Jotos näytti toimivan hyvin Poropuistossa, osuustoimintaa tulisi meidänkin alueella käyttää rohkeammin hyväksi työllistymisen mahdollisuutena.

-       Kylien matkailukohteiden yhteinen esite ja yhteistoiminta markkinoinnissa toimivat Sallassa hyvin, meidänkin alueelle voisi toteuttaa vastaavanlaisen kyläreitin. Reitin perustaminen vaatii aluksi kyläkohteiden kartoittamista ja tietojen keräämistä yhteiseen pakettiin.

-       Luontopolkuja voisimme hyödyntää matkailussa enemmän, hyvät opastaulut ovat tärkeitä erilaisten luontopolkujen ja reitistöjen tiedottamisessa. Sallassa nähtiin hyvin toteutettuja reittiopasteita ja tietoiskuja alueen luonnosta.

-       Sallassa hyödynnettiin myös raja-asemaa matkailukohteena. Meidän alueellamme voisimme hyödyntää Ruotsin läheisyyttä vielä nykyistä enemmän. Käynti Ruotsin puolella on helppoa, mutta etelästä tuleville turisteille, jotka eivät asu valtakunnan rajalla, se on kuitenkin eksoottista.

-       Paikallisia museoita voisimme toteuttaa myös Outokairan alueen kylissä. Alueellamme voisi olla myös enemmän sotahistoriaan liittyvää tuotteistusta. Sallassa sota-aika on näytellyt merkittävää osaa ihmisten elämässä ja siitä on haluttu säilyttää tietoa jälkipolville.

-       Järjestetään oman alueen normaaleja toimintoja elämyksinä turisteille, kuten poropuisto Sallassa. Länsirajalla se voisi olla kalastusmatkailun kehittäminen ja Tornionjoen hyödyntäminen entisestään matkailussa.

 

Opintomatkalla oli osallistujia Kantojärven, Virkkumaan, Laivaniemen, Kyläjoen, Liakan, Kaakamon, Kantomaanpään ja Lankojärven kylistä sekä Torniosta ja Pellosta.

Kiitokset kaikille opintomatkalle osallistuneille ja järjestelyissä mukana olleille henkilöille!

 

 

Tunnelmia LOKAALI -2012 juhlaseminaarista Joensuusta

Paikaillistoimijoiden valtakunnallinen juhlaseminaari järjestettiin 1.-2.9.2012 Joensuussa. Lauantaipäivän ohjelma alkoi Joensuun kylähulinoilla Kukkolan tilalla.

 

 

Joensuun kylähulinat Kukkolan tila, shoppailua kylätoreilla.



Ruokailu Kukkola -salissa. Rakennus on 1800-luvun lopulla rakennettu kivinavetta, joka toimii nykyisin juhla- ja kokoustilana.



Vanhat traktorit näytillä Kukkolan tilan pihassa.

Näkymä Kukkolan tilan pihapiiriin.

 Kukkolan tilan päärakennuksessa on nykyisin kotimuseo.

Kukkolan tilan kivinavetta.

Iltapäivällä kävimme kyläretkellä Pyhäselän seudulla, Liperin leipäpitäjässä ja Rääkkylän saaristokylissä.

Joensuun Mestari Oy valmistaa Kupilka- tuotemerkillä tunnettuja eräruokailuastioita. Kuva kesämyymälän ovelta. Astiat valmistetaan ympäristöystävällisestä luonnonkuitukomposiitista.

 

Rääkkylän saaristokyliin matkustimme Arvinsalmen lossilla.

 

Tutustuimme Taiteilija Auli Partion Silkkipartio- nimiseen yritykseen. Auli Partio valmistaa silkkipainotuotteita ja maalaa tauluja.

Vanhasta navetasta tehty ateljee, joka toimii tarvittaessa myös kahvilana.

Omenapuu tuotti Auli Partion pihassa runsaasti satoa.

Silkkipartion navetta-ateljee ja aitta, jossa pidetään taidenäyttelyitä.

Iltajuhla Hotelli Kimmelissä.

Sunnutaipäivä aloitettiin ryhmätöillä, teemana jurvautumista pienryhmissä Kerubin kellarissa, saimme tehtäväksi tehdä muovailuvahasta vision tulevaisuuden kylästä.

Ryhmämme työn tulos.

Sunnuntain pääjuhlassa ohjelma alkoi Konstan tervehdyksellä, tervehdyksen esittäjänä näyttelijä Janne Kinnunen.

Pääjuhla jatkui karjalaisella musisoinnilla kanteleen voimalla. Esittäjinä kansanmusiikin läänintaiteilija "Mammu"Koskelo ja muusikko Eveliina Pietarinen.

Kansanmusiikkiyhtye Burlakat esiintyi aidosti karjalan kielellä.

Pohjois-Karjalan vuodenkyläksi 2012 valittiin Rääkkylän Oravisalon ja Varpasalon kylät. Kuvassa kylien edustajia Jukka Kyllönen, Sari Hirvonen, Auli Partio, Topi Hirvonen ja Tuure Hirvonen.

Vuoden kylätoiminnan tiennäyttäjäksi valittiin ansiokkaasti Outokaira tuottamhan ry:n alueelta Ylitorniolta Raimo Yrjänheikki, muut kylätoiminnan tiennäyttäjiksi valitut olivat Esko Vähätiitto Kärsämäeltä ja Raija Ikonen Leppävirralta. Vuoden maaseutukasvoksi valittiin Kari Väänänen Kemijärveltä ja vuoden maaseututoimijaksi Olav Jern Vaasasta.

Vuoden kyläksi 2012 valittiin Kitinoja Seinäjoelta Etelä- Pohjanmaalta.

Kitinojalla oli runsaasti nuoria tulokkaita kylätoimintaan.

 

Yhteenvetona voi todeta, että LOKAALI 2012 tapahtumassa näki monipuolisesti Pohjois- Karjalaista, Joensuun seudun kylien elämää ja tapasi kylätoimijoita ympäri Suomea. Tapahtuma kokonaisuudessaan antoi uutta intoa työskennellä kylätoiminnan ja maaseudun puolesta.