keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kylätalojen työpajojen aikataulu on muuttunut

Useampien yhteensattumien vuoksi kylätalojen työpajojen aloitus siirtyy kahdella viikolla.

Ensimmäinen työpajapäivä pidetään Etelä-Portimojärven kylätalolla la 9.11. klo 12.0-16.00. Toinen työpajapäivä sovitaan ensimmäisen työpajapäivän päätteeksi. Tarkoitus on, että ilmoittautuneet osallistuvat molempiin työpajoihin, saadaksemme työskentelystä myös toivottuja tuloksia.

Mukaan on nyt ilmoittautunut osallistujia 7 kylältä. Uusia ilmoittautumisia otetaan edelleen vastaan 1.11.2013 asti.

Työpajojen kohderyhmänä ovat kyläyhdistykset, joilla on kylätalo tai vakituinen kokoontumispaikka kylällä. Työpajojen tavoitteena on lisätä kylätalojen käyttöastetta, monipuolistaa kylätalon käyttöä ja löytää kunkin kylätalon vahvuudet, joita kehittää eteenpäin. Useamman alueen kyläyhdistyksen kokoontuessa yhteen, voidaan vertailla eri kylien kylätalojen toimintoja ja saada vinkkejä puolin ja toisin. Työpajat toteuttaa innovaatiotoimisto Ilme Innorooms.

Työpajoihin osallistumisesta ei peritä maksua, Meän kylät kakkonen- hanke kustantaa työpajat ja kerää ainoastaan hankkeen toimenpiteisiin liittyviä talkootyötunteja työpajoissa työskentelyn osalta.


Hanke järjestää tarvittaessa yhteiskyydin pikkubussilla/linja-autolla Torniosta ja Pellosta Ylitorniolle, Etelä- Portimojärven kylätalolle, mikäli kyytiin on tarpeeksi lähtijöitä. Samoin kyyti järjestyy tarvittaessa myös Tornioon, Liakan kylätalolle, toisena työpajapäivänä. 

KOKOAVA TYÖPAJA KYLILLE- INFO ILME INNOROOMS
Kylätalot ovat, varsinkin haja-­‐asutusaluilla, kylien sydämet. Kylätalot tarjoavat usein palveluita, joita muut ovat vuosien myötä karsineet, kuten asiamiespostipalveluita, mutta ennen kaikkea ne toimivat vapaa-­‐ajan palveluita tarjoavina kyläläisten kohtaamispaikkoina.
Kylätalot ovat usein asukkaittensa näköisiä, luovathan kylien asukkaat talojen sisällön ja tunnelman itse. Toiset kylät tarjoavat hyvinkin monipuolisesti palveluita, toiset taas harvakseltaan, mutta kerralla suuremmalla volyymilla. Siksi on hyvä välillä pysähtyä kokoamaan toimintoja yksiin kansiin toisia innostavalla ja kannustavalla otteella.
iLme innorooms tarjoaa Outokairan Kylille, Meän kylätaloille työpajaa, jossa on paneudutaan kylätalojen ytimeen.
Ajatuksena on koota kylien omat toiminnot yksiin kansiin, ja löytää tätä kautta kylätalojen omat erottuvuustekijät. Työpajassa mietitään myös mitä toimintoja tulee vahvistaa ja mitä karsia, jolloin saadaan jäsenneltyä päätuotteet ja tukevat tuotteet. Jäsentelyn jälkeen on helppo lähteä käärimään lisää toimintoja ja ideoita tuotteiden ympärille.
iLmeen innostavan työpaja sisältää kaksi (2) puolikasta valmennuspäivää, joista osallistujille jää tuotekortit palveluista ja roppakaupalla uusia ideoita. iLmeen työpajat toteutetaan erilaisten esimerkkien kautta ja toisia sparraavalla otteella: osallistujat tuovat omat tietonsa ja taitonsa sekä taustansa ja jakavat ideoita toisilleen.
_________
iLme innorooms on innovaatiotoimisto, joka on keskittynyt yritysten Kokemuspolkujen luontiin. iLme avustaa yrityksiä löytämään oman erottautumistekijänsä, ja sitä kautta kilpailukykynsä.
iLmeen intohimona on luoda hyvän fiiliksen yrityksiä, jotka uskaltavat näkyä erottuvasti ja haluavat jäädä mukavasti mieleen. Innoroomsin tavoitteena onkin sitoutunut ja suositteleva asiakaskunta.
lisätietoja: 
Elina Stoor
Innovaatiojohta
www.innorooms.fi

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kylätalojen työpajoihin mahtuu vielä lisää osallistujia

Tässä infoa aiheesta:


Työpajat kylätalojen käytön monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi

Aika:  La 26.10.2013 Liakan kylätalo, Tornio
          La 9.11.2013 Etelä- Portimojärven kylätalo, Ylitornio

Kesto: noin 4 tuntia/kerta

Kohderyhmä: Kyläyhdistyksien jäsenille, joilla on kylätalo tai vakituinen kokoontumispaikka kylällä.

Järjestäjä: Meän kylät kakkonen- hanke ja Ilme Innorooms innovaatiotoimisto

Työpajojen tavoitteena on lisätä kylätalojen käyttöastetta, monipuolistaa kylätalon käyttöä ja löytää kunkin kylätalon vahvuudet, joita kehittää eteenpäin. Useamman alueen kyläyhdistyksen kokoontuessa yhteen, voidaan vertailla eri kylien kylätalojen toimintoja ja saada vinkkejä puolin ja toisin. Työpajat toteuttaa innovaatiotoimisto Ilme Innorooms.
Meän kylät kakkonen- hanke kustantaa työpajat ja järjestää tarvittaessa yhteiskuljetuksen kylätalolle, jossa työpajat järjestetään. Kyläyhdistyksille ei tule työpajoista kustannuksia, hanke kerryttää ainoastaan vastikkeetonta työtä ( talkootyötä )työpajoissa työskentelyn ajalta.


Mukaan on nyt ilmoittautunut osallistujia kuudelta kylältä Outokairan alueelta, lisääkin mahtuu vielä. Pyydän kyläyhdistyksien toimijoita ilmoittautumaan mukaan työpajoihin viimeistään 15.10.2013 mennessä.


 Lisätietoja ja ilmoittautumiset työpajoihin:
Tarja Kinnunen, 040- 7055 451, tarja.kinnunen(at)outokaira.inet.fi

tiistai 8. lokakuuta 2013

MATKARAPORTTI KYLÄTOIMINNAN OPINTOMATKASTA POHJANMAALLE JA SATAKUNTAAN 4- 8.9.2013


Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa – hanke järjesti Outokairan alueen kylätoimijoille ja kylien kehittämisestä kiinnostuneille kylien asukkaille opintomatkan Pohjanmaalle ja Satakuntaan Pyhäjärven seudulle. Opintomatka suunniteltiin yhteistyössä Kotipesäksi kylien Köyliö – hankkeen projektipäällikön Pia Lomanin kanssa. Pia Loman järjesti opintomatkan ohjelman Pyhäjärviseudulla. Matkan teemana olivat kylämatkailu, maaseutuasumisen edistäminen ja kylien yhteistyö. Matkan aikana tutustuttiin erilaisiin kyliin ja kylien kehittämis- ja investointihakkeisiin, ensin Seinäjoen seudulla Kitinojan kylässä, sitten Pyhäjärviseudulla; Eurassa, Köyliössä ja Säkylässä sekä paluumatkalla Aisapari ry:n alueella Kauhavalla ja Evijärvellä, jossa varsinaisena vierailukohteena oli Kortesjärven kylä.
Opintomatkalle osallistui 28 henkilöä Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta. Kuljetuksesta vastasi Veljekset Salmela Oy.


Keskiviikko 4.9.2013


Keskiviikkona 4.9. ensimmäiset opintomatkalaiset lähtivät liikkeelle Pellosta klo 7.00. Reitti jatkui Ylitornion kautta Tornioon, josta viimeiset matkalaiset tulivat kyytiin. Keskiviikkopäivä kului pääasiassa matkustamiseen. Tupoksen ABC- asemalla ruokailimme puolenpäivän aikoihin ja matka jatkui siitä Lapuaa kohti.

Kitinoja, Seinäjoki

Lapualta suuntasimme ensimmäiseen vierailukohteeseen Kitinojan kylään. Kitinoja on valittu valtakunnalliseksi vuoden kyläksi vuonna 2012 ja jo sitä ennen Kitinoja valittiin vuoden 2011 eteläpohjalaiseksi kyläksi. Kylä sattuikin sopivasti matkan varrellemme ensimmäisenä matkustuspäivänä. Olimme sopineet tapaamisen Kitinojan kylätalolle, jossa meitä oli vastaanottamassa Kitinojan kyläseuran puheenjohtaja Keijo Kitinoja. Kylätalo on rakennettu kyläläisten talkoovoimin ja hankerahoituksen avulla samaan pihapiiriin kyläkoulun kanssa ja myös koululaiset saavat hyödyntää kylätalon tiloja. Kylätalorakennukseen kuuluu mm. iso urheiluhalli, joka on sekä koulun että kyläläisten ahkerassa käytössä. Kyläkoulu on ollut välillä vaakalaudalla, mutta nyt taas nousussa, lapsia on tullut koko ajan lisää.
Keijo Kitinoja vastaanotti ryhmämme Kitinojan kylätalon edustalla
 
Tutustuminen kylätalon urheiluhalliin


Seinäjoen kaupunkiin kuuluva Kitinojan kylä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellussa Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemassa. Kylä sijaitsee 15- 20 minuutin etäisyydellä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkikeskuksista. Jokivarsineen ja peltolakeuksineen se on osa eteläpohjalaista kansallismaisemaa, joka on arvioitu valtakunnallisestikin arvokkaaksi. Kitinojalla on hyvät palvelut mm. kauppa, koulu ja kirkko sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Saimme todeta, että Kitinojaa ei ole turhaan kehuttu omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikylänä. Huomiota herättävää oli kyläläisten tiivis yhteishenki, pohjanmaalaisittain kökkähenki. Talkoissa ovat mukana myös lapset ja nuoret pienestä pitäen ja vaikka kylällä on 10 eri yhdistystä, ne toimivat silti tehokkaasti myös yhdessä, hoitaen jokainen omaa vastuualuettaan. Kitinojalla on tarmokkaasti kyläläisten kesken puhallettu yhteen hiileen ja saatu myös paljon aikaan. Kylässä oli havaittavissa hyvä itsetunto, usko omiin kykyihin ja päättäväisyyttä tekemisissä. Yhtenä kyläläisten saavutuksena voidaan pitää nopeusnäytön hankkimista koulun kohdalle.

Kitinojan kyläkoulu
Merkittävänä asiana pidimme kylälle saatua valokuituverkkoa, jo hyvin varhaisessa vaiheessa, sekin kyläläisten yhteisellä ponnistuksella ja oman kylän asukkaiden ammattitaitoja hyödyntäen. Kylän valokuituverkon rakentaminen on aloitettu jo vuonna 2004, sitä varten perustetun osuuskunnan voimin. Valokuituosuuskunta Valokaista huolehtii edelleen kuituverkon toiminnasta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista. www.valokaista.fi. Kitinojan kyläläiset osallistuvat aktiivisesti myös kylän maisemien hoitoon ja Kitinojan kyläkirjan tekeminen on ollut useamman vuoden mittainen hanke.


Valokuituosuuskunnan hermokeskus omassa rakennuksessaan kylätalon pihapiirissä


Kitinojalle ryhmäämme tuli tapaamaan myös paikallisen toimintaryhmän Liiveri ry:n kyläasiamies Irma Kortesuo. Hän kertoi meille heidän alueensa kylien aktivointiin tähtäävästä, Kyläköörissä on itua - hankkeesta. Hankkeella toteutettu kyläkööri- tiedotuslehteä ryhmämme piti onnistuneena kylien tiedotusmallina. Meidänkin alueelle vastaavalla lehdellä olisi tarvetta.   www.liiveri.fi/kylakoori

Kylätalon lisäksi tutustuimme kylän kirkkoon. Herännäisyys ja körttiläisyys ovat alueella edelleen vahvoja ja myös kirkon merkitys on tärkeä. Kirkkokin on kyläkunnan omin voimin rakentama ja ylläpitämä, se valmistui vuonna 1952. Kirkon alakerrassa on kokoontumis- ja juhlatilat. 
Kitinojan kirkko

Kirkon edustalta löytyy vielä jalkapuu


...ja vaivaisukko
Kirkko sisältä


Vierailun lopuksi kävimme Malkakoskella, joka on osa Kyrönjoen tulvasuojeluhanketta. Tulvat ovat olleet ongelmana alueella ja hankkeen päätavoite on Ilmajoen ja Ylistaron välisen alueen kuivana pito. Malkakoski käsittää läppäluukulla varustetun säätöpadon, koskikynnyksen, koskiuoman altaineen ja särkkineen sekä yli 160 metriä leveän tulvapadon Kyrönjoen pääuomaan. Malkakosken myötä on parannettu jokimaisemaa ja lisätty joen virkistysarvoa sekä vaimennetaan säännöstelyn veden korkeusvaihteluita. Malkakoskella on huomioitu myös kalojen nousumahdollisuus.

Malkakosken pato

Malkakoskea

Kitinojan kylän perinnetontit
Kitinojan perinnerakentamiselle varatuille 12 tontille on laadittu oma erityinen rakentamisohjeistus. Näille tonteille on mahdollista siirtää muualta vanhoja pohjalaisrakennuksia tai rakentaa uusia, samaa perinteistä paikallista rakentamistapaa noudattaen. Lue lisää www.koskenrannalta.blogspot.com

Kellovalimo Somppi ja Jussin viinitila, Karhunmäki, Lapua

Kitinojalta suuntasimme naapurikylään Karhunmäelle, jossa meille oli varattu päivällinen, pohjalainen pitopöytä, Jussin tuvan tilausravintolasta. Vierailuumme kuului myös tutustuminen kellovalimoon ja viinitilan toimintaan.

Jussin tupa

Pohjalainen pitopöytä Jussin tuvalla
Tilan emäntä Eeva Somppi kertoi pihapiirissä olevan, suuren kellon syntytarinan ja isäntä puolestaan järjesti näyttävän tykinlaukauksen! Tykin pamaus hätkähdytti kyllä koko ryhmän, vaikka tykki ei kooltaan hyvin suuri ollut. 


Ison kellon esittely


Tykin virittely toimintaan

Sitten siirryimme kuulemaan viininvalmistuksen saloista. Saimme maistaa kahta erityyppistä viinitilan tuottamaa viiniä ja Eeva Somppi opetti hyvin havainnollisesti, miten viiniä oikeaoppisesti maistetaan. Seuraavaksi Eeva Somppi selitti ryhmällemme kellon valamisen vaiheet ja esitteli valun eri vaiheissa käytettävät välineet ja valumuotit. Lopuksi saimme tutustua tilamyymälän valikoimaan ja ostaa tuliaisia. Saimme todeta, että tilan ohjelmapalvelu on ahkerien ja monitaitoisten ihmisten ideoima, toimiva kokonaisuus, jossa perinteiden vaaliminen on keskeisenä teemana, mutta myös ihan uusia yritysideoita on uskallettu kokeilla ja saatu ne myös tuottamaan.

Viininmaistajaiset

Eeva Sompin opastusta viinin arviointiin

Eeva Somppi esitteli kellon valamisen vaiheet

Jussin viinitilan viinimyymälä



Pitkän päivän päätteeksi siirryimme majoitukseen Hotelli Cumulukseen Seinäjoelle noin klo 20.30.




Torstai 5.9.2013

Tykköö, Jämijärvi

Lähdimme Seinäjoelta noin klo 9.00 kohti Jämijärveä, ensimmäinen vierailukohteemme oli Jämijärven Tykköön kylä. Tykköö on valittu Satakunnan vuoden maakuntakyläksi vuonna 2012. Olimme sopineet tapaamisen Tykköön kylätalolle ja siellä meidät vastaanotti Tykköön seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Sorvali. Hän esitteli ensin kylätalon pihapiirissä olevia perinneaittoja, jotka Jämijärven kunta on Tykköön kyläyhdistykselle lahjoittanut. Aittoja on siirron jälkeen kunnostettu ja niissä voi myös yöpyä. Pihapiirissä on myös savusauna, jonka yhteydessä on kylpytynnyri ja Myllyojan uimalampi.  Lisäksi pihapiiristä löytyvät kota ja laavu sekä rakenteilla oleva jatkuvalämmitteinen sauna.

Perinneaittoja Tykköön kylätalon pihapiirissä

Savusauna ja uimalampi

Silta kodalle ja saunalle

Tykköön kylätalo ja pihapiiriä



 Siirryimme lounaalle kylän uudehkoon, kookkaaseen kylätaloon, jonka kyläläiset olivat talkoilla ja hankerahoituksella rakentaneet. Kylätalolla Timo Sorvali esitteli meille kylätaloa ja kyläyhdistyksen toimintaa. Kylätalo on varustettu ajanmukaisilla varusteilla ja se tarjoaa hyvät tilat juhliin, kokouksiin ja tapahtumiin jopa 90 hengelle. Kylätalo on monikäyttöinen, sen suunnittelussa on huomioitu sekä liiketoiminnan tarpeet että toiminnan mahdollinen loppuminen jossain vaiheessa. Käyttötarkoitus on helposti muunneltavissa tai muutettavissa kokonaan esim. asuintiloiksi.
Tykköön seudun kyläyhdistys vuokraa tilauksesta kaikkia kyläkeskuksen rakennuksia yhdessä tai erikseen. Vuokraustoiminta on koko ajan lisääntymässä ja jo Tampereelta saakka osataan hakeutua Tykköön kylätalolle. Lähinnä nettisivujen kautta toimiva markkinointi on alkanut tuottaa tulosta. Kyläyhdistyksen toiminnasta osa on jo liiketoimintaa ja osa edelleen yleishyödyllistä toimintaa.
Rakennushankkeiden lisäksi kyläyhdistys on hakenut ja toteuttanut ahkerasti muitakin hankkeita liittyen mm. nuorten aktivoimiseksi kylätoimintaan, asukashankintaan kylälle ja nettisivujen kehittämiseen. Kylältä löytyy rohkeita hankevetäjiä ja riskinottajia. Kylän monipuolinen yrityspohja, eri ammattialojen taitajat ja heidän panoksensa hankkeissa antavat hankkeille lisäedellytyksiä onnistua. 


Timo Sorvalin esittely Tykköön kylätoiminnasta ja hankkeista


Myös tapahtumia riittää Tykköön kylällä ympäri vuoden. Tykkööllä todettiinkin, että erilaiset tapahtumat ovat parasta ja edullisinta kylämarkkinointia. Kun talkoita tehdään paljon vastapainoksi kyläyhdistys järjestää kyläläisille myös mukavaa yhdessä oloa vapaa-ajalle, saunailtojen merkeissä, teatteriretkiä tehden ja kerran vuodessa ulkomaille toteutettavan ryhmämatkan muodossa. Ennen lähtöämme nautimme vielä nokipannukahvit ulkona laavulla. www.tykkoo.com



Nokipannukahvit laavulla





Tykkööltä lähdimme iltapäivällä kohti Euraa ja Kauttuan Klubia. Pia Loman olikin meitä jo Euran keskustassa vastassa ja opasti meidät Kauttuan Klubille. Saavuttuamme Kauttualle jaoimme ensin kaikille huoneet majoitukseen ja sitten lähdimme tutustumiskierrokselle Ruukinpuistoon. Tutustuimme oppaan johdolla ensin Kauttuan tehtaiden museoon ja sitten kävellen puiston poikki Ruukin kartanomiljööseen. 

Kierros museolla

Ruukin puistoa




Alvar Aallon suunnittelema, Ahlström- yhtiöiden työntekijöille rakennuttama porrastalo

Omenasato oli parhaimmillaan
Ruukinpuiston vehreitä pihoja

Seuraavana ohjelmassa oli päivällinen Kauttuan Klubin salissa. Päivällisen jälkeen Elina Haavisto Pyhäjärviseutu ry:stä esitteli meille heidän paikallisen Leader- ryhmänsä toimintaa, lisäksi tilaisuudessa oli mukana Elina Suonpää Kiukaisten kylät ry:stä kertomassa heidän kylätoiminnastaan.




Illan päätteeksi meille oli järjestetty saunomismahdollisuus Kauttuan Klubin rantasaunalla. Useimmat kävivätkin makoisissa löylyissä ja joku jopa uimassakin saunarannassa. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi/kauttua

Kauttuan Klubin pihapiiriä


Kauttuan Klubin päärakennus


Perjantai 6.9.2013

Kepola, Köyliön kunnanvirasto

Klo 9.00 aikoihin lähdimme toteuttamaan perjantaipäivän ohjelmaa, jossa oli ensimmäisenä vierailu Köyliön kunnanvirastolla. Kunnanviraston valtuustosalissa meille esiteltiin Köyliön kuntaa, Satakylät ry:n toimintaa ja Köyliön alueella meneillään olevia kylien kehittämishankkeita. Ensin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Suni esitti meille runomuodossa mahtipontisen esityksen Köyliön historiasta, Piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista. www.koylio.fi




Satakylät ry;n kyläasiamies Hanna Ruohola kertoi heidän maakunnallisen kylien yhdistyksen toiminnasta ja koulutushankkeista. Erityisesti kiinnostustamme herätti Osaava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti- hanke. Tämän kaltaista koulutushanketta kaivattiin myös Outokairan alueelle. www.satakylat.fi




Onni kutsuu kylään – hanketta esitteli maaseutukoordinaattori Krista Tupala Satakuntaliitosta. Hanke on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimiva maaseutu-asumisen ja maallemuuton tiedonvälitys- hanke. Satakunnassa hanketta toteuttaa Satakuntaliitto, hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana Varsinais-Suomessa toimii Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Etenkin hankkeen järjestämä Avoimet kylät – tapahtuma herätti kiinnostusta ryhmämme kyläaktiiveissa. Satakunnan Avoimet kylät- päivänä toimintaa ja avoimia ovia oli lähes 30 kylässä.  www.onnikutsuukylaan.fi



Pyhäjärviseudulla oppaanamme toiminut,  Kotipesäksi kylien Köyliö- hankkeen projektipäällikkö Pia Loman kertoi tästä kyseisestä hankkeesta, joka on Köyliön kylien kehittämishanke. Hankkeessa ovat mukana kaikki Köyliön seitsemän kylää. Köyliössä kunnan ja kylien yhteistyöhön on panostettu ja tunnustuksena siitä Köyliö on valittu tänä vuonna Satakunnan kylämyönteisimmäksi kunnaksi. 


Ryhmämme kuuntelemassa esityksiä Köyliön valtuustosalissa



Köyliön keskustaajamasta, Kepolasta siirryimme Yttilään, Suomen pisintä koivukujaa pitkin. Vuonna 2009 osa puista kaadettiin niiden huonon kunnon vuoksi, mutta uudet puut on jo istutettu niiden tilalle. 

Kepolassa on Suomen pisin koivukuja



Yttilä, Köyliö

Yttilässä saimme tutustua kylän kokoontumispaikkana toimivaan, yli sata vuotta vanhaan Museokouluun. Yttilän kyläyhdistyksen puolesta toimintaa oli esittelemässä Hannes Jansson. Museo olikin ansiokkaasti toteutettu ja koulurakennusta hyödynnettiin myös monipuolisesti eri harrasteryhmien toimitiloina museotoiminnan siitä kärsimättä. Meidän vierailumme aikana paikalla oli kankaankutojia ja pelimanniryhmä soittoharjoituksissa. Niinpä saimmekin kuulla reipasta musisointia kolmen hanuristin, yhden kitaristin ja laulajan voimin. Ryhmässämme oli mukana innokas laulaja Frans Mäntynenä, hänellä oli mukanaan nuotit Ruijan tyttö- kappaleelle, niinpä Frans haki nuotit soittajille ja eipä aikaakaan, kun he saivat sävelestä kiinni ja soittivat sekä lauloivat Fransin kappaleen yhdessä Fransin kanssa. Tästä kiitoksena Frans lahjoitti nuotit soittajille. 
Yttilän museokoulun pihalla on erikoisuutena mölkkykenttä. Mölkkyä harrastetaan Pyhäjärviseudulla ahkerasti, kymmenen vuotta sitten perustettu mölkkyseura Köyliim Mölkky 03 ry järjestää halukkaille mölkkypeliin perehdyttämistä ja kilpailutoimintaa tammikuusta syyskuuhun. Tänä kesänä seura otti haltuunsa mölkkypelin maailmanennätyksen pelaamalla mölkkyä yhtäjaksoisesti 28 tuntia 45 jäsenen voimin. http://yttilan.kylayhdistys.fi/


Yttilän museokoulu

Koulun pihapiiriä

Pelimannit esiintymässä

Museokoulun nostalgiaa vanhojen koulukirjojen kautta


Myös vanhat pulpetit herättivät ihastusta

Fransin Ruijan tyttö- kappaleen nuottien tapailua kitaralla 

ja laulun sanat mukaan 

Ja hetken päästä Ruijan tyttö laulettiin jo yhteislauluna haitarin säestyksellä

Yttilän esitetaulu

Yttilästä siirryimme Säkylän kunnan puolelle, Tupalan hoviin lounaalle ja saimme samalla tutustua tämän paikallisen pitopalvelun toimintaan ja samassa pihapiirissä olevaan, ainutlaatuiseen kappeliin. www.tupalanhovi.fi


Tupalan hovi

Kappeli sisältä




Kappeli ulkoa


Sydänmaa, Säkylä

Loppupäivä vietettiinkin sitten Säkylässä, iltapäivällä menimme Sydänmaan kyläyhdistyksen vieraaksi. Sydänmaalla tutustuimme ensin kyläyhdistyksen talkoovoimin rakentamaan vapaa-ajan mökkiin Nummirantaan Pyhäjärven rannalla, Säkylän Nummiojalla. Nummirantaa olivat esittelemässä kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Kulmala ja Nummirannan asioita hoitava Orvokki Sipilä. Mökki on yhtenä iltapäivänä viikossa kuntalaisten käytettävissä, muutoin vuokrattavissa.  Mökin yhteydessä on upea hiekkaranta, jossa kyllä kelpaisi viettää aurinkoisia kesäpäiviä. 
Saapuminen Nummirantaan
Pyhäjärven rannat ovat matalia hiekkarantoja 

Nummirannan mökki

Keskustelua kyläyhdistyksen toiminnasta Nummirannassa
Nummirannalta siirryimme Sydänmaan kyläkeskukseen. Kyläkeskuksesta löytyvät kokoustilat, keittiö, saunaosasto ja takkahuone. Kyläkeskuksen pihapiirissä ovat tenniskenttä ja palloilukenttä. Myös Sydänmaan kyläkeskusta vuokrataan ulkopuolisille kokous- ja juhlakäyttöön. Kyläkeskuksen salissa saimme kahvitarjoilun lomassa nähdä videoesityksen tervahaudan poltosta. Sydänmaa on kunnostautunut erityisesti tervahaudan poltossa ja omaa siinä jo pitkät perinteet, jotka halutaan säilyttää myös jälkipolville jatkamalla toimintaa säännöllisin väliajoin. Videoesitys oli erittäin valaiseva tietopaketti tervahaudan poltosta, siitä sai asiasta tietämätönkin käsityksen, miten koko prosessi etenee ja miten lopputuotteeksi saadaan juokseva terva. Sydänmaan kyläyhdistyksen toiminnasta meille olivat kertomassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Satu Vartia ja sihteeri Terttu Pesonen – Säilä. Vaihdoimme kuulumisia kylätoiminnastamme puolin ja toisin. Saatoimme todeta, että paljon meillä on samaakin perinteistä kyläyhdistystoimintaa, mutta jotakin poikkeavaa kylittäin löytyy. Sydänmaan kylän erityispalveluihin kuului kyläkirjasto ja kylätalkkaritoiminta, joita ei ihan joka kylältä löydy.  www.sydanmaa.net

Sydänmaan kyläkeskus
Iso- Vimma, Säkylä

Sydänmaalta siirryimme tutustumaan Lännen kyläyhdistyksen toimintaan ja toimitiloihin Iso- Vimman kylään. Kävimme Lännen kylätalo Heurekassa, joka on aivan Lännen tehtaiden ( nykyinen Apetit Oyj ) vieressä. Heurekassa on noin 100 m2 ajanmukaisia kokoustiloja ja pysyvä, sokerihistoriallinen näyttely. Tilat ovat vuokrattavissa ja näyttelylle saa halutessaan opastuksen. Kylätalolla on myös yleiskirjojen lainausasema ja työtilat Polku työelämään -hankkeen hanketyöntekijälle. Kyläyhdistyksen toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti kyläsanomissa. Kylätalon toiminnasta meille kertoilivat Aila Koivuniemi ja Veera Hälinen-Koski. 
Kylätalolta siirryimme illanviettoon Arenalle. Se on Lännen kyläyhdistyksen vapaa-ajanviettopaikka, jossa on tilavat kokous- ja juhlatilat  sekä monipuolinen saunaosasto kylpytynnyreineen aivan Pyhäjärven rannassa. Lisäksi alueella on kaksi erillistä mökkiä vuokrauskäyttöön. Vietimme yhteistä iltaa vaihtaen kuulumisia kylätoiminnasta puolin ja toisin iltapalan, saunomisen ja uimisen ohella. Mukaan illanviettoon tuli kyläaktiiveja myös Köyliön Vuorenmaan ja Yttilän kylistä sekä Säkylän Sydänmaan kylästä . www.lannenkylayhdistys.net

Kokoontuminen kylätalo Heurekassa

Sokerihistoriallinen näyttely


Kylätalo Heureka
Lauantai 7.9.2013

Vuorenmaa, Köyliö

Neljäntenä retkipäivänä jatkoimme Köyliön kyliin tutustumista. Ensin tutustuimme Vuorenmaan kylään, jossa linja-autoomme nousi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski. Teimme kiertoajelun kylän raitilla ja Liisa Yski kertoili kylän elämästä ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Kävimme kylätalon pihalla ja siitä siirryimme kyläkirkkoon, jossa selkeä sanainen kanttori esitteli kirkon. Kylän kokoontumistilat ovat kyläläisille tärkeitä ja Vuorenmaan kylässä niitä on useita, eri tilanteisiin sopivia. Totesimme, että tilojen huoltotoimet vaativat kuitenkin vastuuhenkilöiden sitoutumista tehtäviin. Vuorenmaan kylän raittia on kohennettu hankkeen voimin. Vuorenmaan Raitti – hanke on sisältänyt kylänraitin maisemointia, kevyen liikenteen väylän rakentamisen, seuratalon ja kirkon ulkoisen ilmeen kohentamista sekä tuulimyllyn korjausta. Kylän yksi symboli onkin keskeisellä paikalla seisova tuulimylly.
Perinteistä toimintaa Vuorenmaan kyläyhdistyksellä on jokasyksyinen Tuotetori, joka on kerännyt väkeä laajalta alueelta jo yli kymmenen vuoden ajan.  Tuotetori järjestetään aina elokuun viimeisenä sunnuntaina ja tori tarjoaa laadukkaita vuorenmaalaisia tuotteita sekä aitoa toritunnelmaa. https://sites.google.com/site/vuorenmaakoylio/

Vuorenmaan kylä on saanut vuoden kyläteko 2012 palkinnon

Kanttorin puhe Vuorenmaan kirkossa

Vuorenmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski esittelee palkintotaulua

Kirkolla oli hääseremoniaa varten varustettu traktori



Kankaanpää, Köyliö

Vuorenmaalta siirryimme Kankaanpään eräelämyskeskus Kaarnikkaan. Kaarnikan aluetta meille esitteli Samuli Vahteristo. Kankaanpään Kyläyhdistys on rakentanut vuonna 2005 Kaarnikka- eräelämyskeskuksen, jota vuokrataan kylän oman käytön lisäksi ulkopuolisille. Eräelämyskeskuksessa on kellarikorsusauna, pulahduslampi, kota ja varaustupa. Kaarnikka ihastutti yksinkertaisella ja luonnonläheisellä toteutuksella. Paikalle rakennetut rakennukset sulautuvat luontoon, joten Kaarnikka on varmasti mitä parhain rentoutumis- ja rauhoittumispaikka metsän keskellä. http://www.koylio-seura.fi/image/aktiviteetit/koylio-paiva/2012/kaarnikka.pdf www.sataviestinta.fi/kankaanpaan_kyla/ajankohtaista.htm

Kaarnikan opaste

Kellarikorsusauna

Takamaantupa


Luontoon sopivat varaston ovet

grillikota

Saimme todeta, että hyvältä näyttää
Kepolan markkinat, Köyliö

Kankaanpäästä matkamme jatkui Kepolan markkinoille, jotka sattuivat sopivasti retkemme aikaan. Kepola on samalla myös Köyliön kuntakeskus. http://www.koylio.fi/
Markkinat olivat mukavan leppoisat, vanhan ajan maalaismarkkinat, jossa pääsimme katsomaan paikallista elämänmenoa. Kepolan keskustassa on köyliöläisen taidemaalari Into Linturin taiteilijakoti Villa Linturi, jota Kepolan kyläyhdistys vuokraa Köyliön kunnalta. Villa Linturissa toimii nykyään kesäkahvila ja kunnan infopiste. Tilat toimivat tarvittaessa myös kokousten pitopaikkana, esillä on myös taidenäyttelyitä sekä myynnissä käsityöläisten tuotteita. Villa Linturi oli myös Kepolan markkinoiden keskeinen kohtaamispaikka. Kahvilassa tapasimme mm. Kepolan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Pirjo Kotirannan. Markkinoilla tapasimme Alasatakunta - lehden toimittajan Elli- Mari Mäkelän, joka teki lehtijuttua markkinoista ja samalla vierailustamme Pyhäjärviseudulla paikalliseen lehteen.









Villa Linturi
Tuiskula, Köyliö

Kepolasta siirryimme Tuiskulaan, Tuiskulan Kotikolo –nimiseen yritykseen, jossa iltapäiväkahvien lomassa Kotikolon yrittäjät Sirkka ja Veikko Salo kertoivat yrityksestään ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Kyläyhdistyksen toimintaa oli esittelemässä myös Pentti Laine. Tuiskulan kylässä sijaitsevalla Kylä- Marttilan tilalla tarjotaan perinteisen maanviljelyksen rinnalla monenlaisia palveluja. Uudistetussa navettarakennuksen vintissä toimii Tuiskulan Kotikolon, persoonallisen kauniisti sisustettu kahvi- ja ruokapaikka, jota voidaan käyttää myös esim. erilaisissa perhejuhlissa, kokous- tai seminaaritilana sekä näyttelytilana. Päiväkahvien jälkeen meillä oli varattu aikaa tutustua Kotikolon matkamuistomyymälään, josta löytyy kotiin viemisiksi korkealaatuisia kotiteollisuustuotteita: käsinmaalatuista silkkihuiveista ja karitsanvillaisista kastemekoista lampaannahkavällyihin tai isännän verstaan puutuotteisiin, josta tunnetuimmat ovat kotimaisesta koivuvanerista valmistetut rasiat ja roskakorit. Totesimme Kotikolon oikein viihtyisäksi paikaksi, jossa on hyvät puitteet järjestää mitä erilaisimpia tilaisuuksia. Vastaavanlainen yritysidea sopisi monelle kylälle. http://www.tuiskulankotikolo.com 



Kotikolon pihapiiriä

Kahvila vanhan navettarakennuksen vintillä
Tuiskulan kotikolosta siirryimme seuraavaksi kylän kesäteatterinäyttämölle. Tuiskulassa on ns. voimaa kuin pienessä kylässä. Siitä osoituksena on vuodesta toiseen talkoovoimin tehtävä kesäteatteri -esitys ja väliaikakahvitus. Tuiskulan Kesäteatteri on Suomen vanhimpia harrastajakesäteattereita. Ensimmäinen näytelmä esitettiin vuonna 1974. Koko olemassa olonsa ajan Tuiskulan Kesäteatterin erityispiirteenä on ollut, että se on koonnut perheittäin useita sukupolvia harrastamaan yhdessä. Teatteritoiminnan pyörittäminen vuodesta toiseen on kylän olemassa ololle merkittävä tekijä. Sitä voidaan pitää Tuiskulan kylän henkisenä ja taloudellisena moottorina. Kesäteatteri vaatii runsaasti talkootyötunteja, lisäksi talkoilla ylläpidetään myös Tuiskulan Seurataloa ja monia muita kylän yhteisiä asioita. Pitkäjänteinen yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta. Kesäteatterinäyttämöltä kävelimme vielä katsomaan lähellä sijaitsevaa seurataloa. www.tuiskula.info

kuvia näyttämöalueelta







Tuiskulan seuratalo

Tanssilattiakin testattiin

Tuiskulasta lähdimme ajamaan kohti Poria Voitoisten kylän kautta. Matkan varrella oli vielä pysähdys Nakkilan nahkiaispaistamolla, jossa nahkiasten ystävät ostivat itselleen välipalaa ja useat muutkin, jotka eivät olleet aiemmin nahkiasta maistaneet, rohkenivat nyt niitä maistaa. http://www.nahkiaispaistamo.com

Viimeinen majoituspaikkamme oli Hotelli Cumulus Porissa.

Sunnuntai 8.9.2013

Klo 9.00 lähdimme kotimatkalle kohti Tornionlaaksoa, mutta toki paluumatkallakin meillä oli vielä yksi vierailukohde varattuna matkan varrelta Etelä- Pohjanmaalta. Kun saavuimme Kauhavalle, linja-autoomme nousi Aisapari ry:n tiedottaja Päivi Kultalahti. Päivi kertoi Aisapari ry:n alueelle kuuluvista kunnista matkallamme Kortesjärvelle, jonne olimme sopineet vierailukäynnin ja lounaan.

Kortesjärvi, Kauhava

Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka vuonna 2009 liitettiin Kauhavan kaupunkiin. Kortesjärvellä saimme tutustua nuorisoseuran taloon runsaan lounaan kera. 

Lounaalla Kortesjärven nuorisoseuran talolla

Talon toiminnasta ja seuran hankkeista kertoi Kortesjärven nuorisoseuran sihteeri/rahastonhoitaja Hannele Ylikoski. Nuorisoseuran taloa olikin kunnostettu ahkerasti ja tuloksena ovat tilavat ja käytännölliset toimitilat. Viimeisimmällä hankkeella taloon on saatu uudet ikkunat.  Ryhmämme jäseniä kiinnostivat etenkin alueella tehdyt kylätalojen energiamittaukset seurantalojen energiakartoitushankkeen toimesta. Seuraintalojen energia - eli Senergia - hankkeessa selvitettiin Aisapari ry:n toiminta- alueella sijaitsevien nuorisoseurantalojen ja kylätalojen energiatehokkuutta ja laadittiin toimenpide- ehdotukset niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitettiin uusiutuvien energiaratkaisujen käyttömahdollisuus. Hankkeen kautta yhdistys sai 150 euron hinnalla kattavan arvioinnin ja suunnitelman, miten nuorisoseuran tai kylätalon lämmitys- ja valaistusjärjestelmiä voisi energia- ja kustannustehokkuuden kannalta parantaa.http://www.aisapari.net/static/tiedote_4_2011.pdf


Hannele Ylikoski esitteli Kortesjärven nuorisoseuran toimintaa

Aisapari ry:n toiminnasta kertoi toiminnanjohtaja Mervi Niemi- Huhdanpää. Aisapari on kuuden pohjoisella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan (Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Lapua, Kauhava) yhteinen kehittämisyhdistys, joka perustettiin keväällä 1999. Aisaparin rahoittamista koulutushankkeista jäi erityisesti mieleen turkistarhoille suunnattu koulutushanke, joka edesauttaa alueelle tyypillisen, erikoisemman tuotantoalan toimintaa myös tulevaisuudessa. Osaamista ja hyvinvointia turkistarhoille - hankkeen tavoitteena on, että alueen turkistilojen lukumäärä säilyy mahdollisimman korkeana ja alan työpaikkojen määrän säilyminen ennallaan. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä turkistuottajien ammattitaitoa koulutuksella.www.aisapari.net

Mervi Niemi- Huhdanpää esitteli Aisapari ry:n toimintaa
Päivi Kultalahti jatkoi vielä matkaa kanssamme Evijärvelle asti ja kertoi samalla Evijärven kunnalle ominaisista piirteistä ja Hinku- hankkeesta. Hinku on kylien aktivointihanke, jota toteutetaan yhteistyössä Aisaparin, Kuudestaan ry:n ja Pirityisten alueella. HINKU haluaa olla aisaparina kylien toimintojen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, kun etsitään uusia toteutusmalleja lähidemokratiaan ja lähipalvelujen tuottamiseen. HINKU pyrkii kasvattamaan vahvoja kyliä. Hankkeella tarjotaan ideointiapua kylätoiminnan, tapahtumien suunnitteluun ja varainhankintaan. Lisäksi pyritään lisäämään kylien yhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Tämä onnistuu tiedottamista ja yhteistä kampanjointia lisäämällä. Aisaparin tiedottaminen on havaittukin tehokkaaksi ja näkyväksi myös meillä Outokairassa. HINKU tiedottaa myös erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, neuvoo kylän investoinneissa ja järjestää kylätoimijoiden osaamista ja aktiivisuutta edistäviä tilaisuuksia ja tapahtumia.
Evijärvellä opintomatkamme virallinen ohjelma päättyi. 

Loppupäivän jatkoimme paluumatkaa kotiseudulle. Paluumatkalla ryhmäläisillä oli vielä mahdollisuus antaa kirjallista palautetta matkasta ja kirjata ylös matkan aikana virinneitä kylien kehittämisideoita. 


Rymäkuva Tykköön aitan edustalta


Yhteenvetoa osallistujien palautteista

Opintomatkalta saatuja kylien kehittämisideoita:
-       Kylän oma kirkko tuo omaleimaisuutta kylälle, meidän alueella voisi erämaakirkko jossakin kylässä, olla vastaavasti ainutlaatuinen
-       Kerran tai pari kertaa vuodessa ilmestyvä, kylien yhteinen lehti olisi toteuttamiskelpoinen myös meidän alueella
-       Perinnekylä ja perinnerakennusten suosiminen maaseuturakentamisessa olisi kannatettavaa laajemminkin, kaavoituksessa tulisi kunnioittaa kulttuuriarvoja
-       Elämysmatkailun kehittäminen maaseudulla; elämysreitit, seikkailuretket ja löytöretket lähialueille kehittämiskelpoisia toimenpiteitä kylämatkailussa
-       Paras kylä- kilpailu oman toimintaryhmän alueella aktivoi kyliä miettimään omia vahvuuksiaan
-       Tornionjokea voisi hyödyntää enemmän matkailussa
-       Erilaisia ohjelmapalvelupaketteja voisi ideoida paikkakuntakohtaisesti esim. luontopalvelut; lintubongaus, nuotanveto, onkiminen, kalojen perkaus ja paistaminen, suopallon pelaaminen, elämysretket, retriitit metsiin, erämaakirkko
-       Jokainen kyläyhdistys järjestämään oman ohjelmapalvelun; teema voi olla luomuruoka, nähtävyydet, käsityöt, jne..
-       Useat lounaspaikat ja käsityöyrittäjät voisivat tehdä yhteistyössä ohjelmapalvelupaketin; yhdistäen esim. savenvalua ja ruokailua, korostaen perinteisiä käsityötapoja ja - lappiaiheita sekä ruokakulttuuria
-       Kyläsaunatoiminta; savusauna, joka lämmitetään säännöllisesti oman kylän väelle, ja on vuokrattavissa myös ulkopuolisille, tämä on haaveena monella kylällä meidänkin alueella
-       Lisää kylätapahtumia, eri vuoden ajoille sopivilla teemoilla
-       Kyläyhdistyksille enemmän aktiivisuutta uusien asukkaiden hankintaan kylälle, myytävien tonttien kartoittamiseen kylältä ja niiden markkinointi ulkopuolisille
-       Liiketoiminnan mahdollisuuksia ja liiketoiminnan verotuksellisia seikkoja tulisi selvittää kyläyhdistyksille
-       Kylien nettisivut ja niiden säännöllinen päivittäminen ovat nykyaikana tärkein tiedottamisenkanava
-       Aktiivinen tiedottaminen tärkeää myös kylätoiminnassa
-       Paikallisen historian ja kulttuurin hyödyntämistä kylämatkailussa voisi huomattavasti vielä lisätä
-       Avoimet kylät- tapahtuman voisi meilläkin toteuttaa suhteellisen helposti
-       Maaseutuasumista tulisi markkinoida monin tavoin näkyvämmin
-       Yksi markkinointi- idea olisi Kouluesite; Kivat koulut”, niin kauan kuin kouluja vielä maaseudulla on
-       Outokairan alueelle kaivataan myös koulutusta kyläyhdistyksille; paikalliskehittäjäkoulutus Satakylät ry:n mallilla
-       Kylän info/mainostaulujen tekeminen
-       Tervahaudan polttoa voisi toteuttaa Tornionlaaksossakin, vaikka useamman kylän yhteistyönä toteutettuna tapahtumana, oheen eri kylien järjestämää ohjelmaa, hyvä keino nostattaa talkoohenkeä
-       Neljä sivua paikallislehdestä kylän omia juttuja ja tiedotusasioita kerran vuodessa: tiivistää kylän yhteishenkeä
-       Luonto/ erämatkailukohteet, kuten eräelämyskeskus Kaarnikka, olisivat toteutettavissa meilläkin Outokairan alueella. Aina kohteen ei tarvitse olla pramea, yksinkertainen ja vaatimatonkin löytää käyttäjänsä. Pala aitoa luontoa tarjolla sitä haluaville ja samalla kyläyhdistys saa tuloja tarjoamalla kohteen palveluja
-       Markkinoiden tapaan voisi toteuttaa puutarhapäivät; puutarhatuotteiden, kasvisten ja juuresten myyntiä sekä perennojen, kukkien ja taimien myyntiä
-       Alueellamme voisi toteuttaa kiertävät kylämarkkinat, jonne eri kylät toisivat myytäväksi omia tuotteitaan; puutarhatuotteita, käsitöitä, kukkia ym,
-       Pienikin kylä voi saada aikaan suuria, mutta se vaatii erikoistumista, kuten esimerkiksi Tuiskulan kesäteatteritoiminta
-       Kyläläisillä tulisi olla myös virkistävää yhdessä oloa talkoiden vastapainoksi; saunailtoja, teatterimatkoja sekä yksi ryhmämatka ulkomaille kerran vuodessa, kuten Tykkööllä
-       Lähiruoka ja sen hyödyntäminen myös Tornionlaaksossa
-       Kylätojen energiamittaukset käyttöön myös Outokairan alueella
-       Käydään jatkossakin tutustumassa erilaisiin kyläkohteisiin, vahvistaa omaakin kylätoimintaa

Matkan käytännön järjestelyt:
Osallistujilta saadun palautteen perusteella matka onnistui kokonaisuutena hyvin ja ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa oli jonakin päivinä ehkä liikaakin, kaikkea uutta informaatiota oli jo vaikeuksia omaksua kerralla. Kaiken kaikkiaan matkaa pidettiin antoisana ja ainutlaatuisena, pääsi näkemään matkakohteina olleita kyliä ja kylien elämää hyvin läheltä. Ilman näin perusteellisesti etukäteen suunniteltua matkaa se ei onnistuisi.
Ajankohta oli useimpien mielestä mitä sopivin, oli vielä lämmintä ja sadonkorjuuaika käsillä.  Omenasato oli Satakunnassa parhaimmillaan, saimmekin useasta vierailukohteestamme omenoita matkaevääksi. Myös sää suosi matkaamme, lämpötila kohosi aina iltapäivällä 20 lämpöasteen kieppeille ja aurinko paistoi joka päivä.
Osallistujien ollessa oman alueemme eri kyliltä, tuli matkan aikana keskustelua myös oman alueemme kylätoiminnasta. Kylien yhteistyön lisääminen on taas helpompaa, kun kylistä löytyy jo ennestään tuttuja opintomatkalla olleita toimijoita.

Matkan onnistumisesta kertoo myös se, että uutta yhteistä kylätoimijoiden matkaa alettiin jo alustavasti suunnitella, vaikka itse Outokairan kylähankkeella ei olekaan enää mahdollisuuksia järjestää opintomatkoja. Ehkäpä seuraava matka järjestetäänkin jo kyläläisten yhteisvoimin, kun niin monia mielenkiintoisia kohteita on vielä käymättä. Seuraavaksi selvitämmekin, olikohan kutsu Espanjaan Andalusian alueelle vielä voimassa….

Opintomatkan järjestelyissä ja toteuttamisessa mukana olleet tahot:
Pia Loman, Kotipesäksi kylien Köyliö- hanke
Kitinojan kyläseura ry
Irma Kortesuo, Liiveri ry
Tilausravintola Jussin tupa, Jussin viinitila ja kellovalimo Somppi
Tykköön seudun kyläyhdistys ry
Kauttuan Klubi
Elina Haavisto, Pyhäjärviseutu ry
Köyliön kunta
Hanna Ruohola, Satakylät ry
Krista Tupala, Onni kutsuu kylään- hanke
Yttilän kyläyhdistys ry
Tupalan hovi, Säkylä
Sydänmaan kyläyhdistys ry
Lännen kyläyhdistys ry
Vuorenmaan kyläyhdistys ry
Kankaanpään kyläyhdistys ry
Tuiskulan Kotikolo
Tuiskulan kyläyhdistys ry
Nakkilan Nahkiaispaistamo
Elli- Mari Mäkelä, Alasatakunta – lehti
Päivi Kultalahti ja Mervi Niemi- Huhdanpää , Aisapari ry
Kortesjärven nuorisoseura
Cumulus- hotellit, Seinäjoki ja Pori
Veljekset Salmela Oy

Kiitokset kaikille opintomatkalle osallistuneille ja järjestelyissä mukana olleille henkilöille!

Tarja Kinnunen
Projektipäällikkö
Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa