Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli meän kylät kakkonen on Outokaira tuottamhan ry:n hallinnoima yleishyödyllinen kylien kehittämishanke Tornion, Ylitornion ja Pellon kuntien alueella. Tavoitteena on saada lisää aktiivisuutta kylien toimintaan, hankkeistaa toimintaa, tehostaa kylien markkinointia ja luoda yhteistyöverkkoa alueen kylien, kuntien ja hankkeiden kesken. Tässä blogissa projektipäällikkö Tarja Kinnunen kertoo hankkeen etenemisestä ja tulevista tapahtumista.
tiistai 30. lokakuuta 2012
Outokairan kylien TURVALLISUUSILTA
Outokairan kylien
TURVALLISUUSILTA
tiistaina 13.11.2012 klo 18 - 20:30
kunnan valtuustosalissa
Alkkulanraitti 55, Ylitornio
Illan kulku
Kahvit
Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä
Kyläasiamies Pirjo Riskilä, Lappilaiset Kylät ry
Pelastuslaitoksen valmius Ylitorniolla
Palopäällikkö Timo Uusimaa
Selviydy sähköttä ja kotivara
Yrjö Säkkinen, MPK
Poliisin valmius Ylitorniolla
Ylikonstaapeli Jukka-Pekka Uppa, Ylitornion poliisilaitos
Hankemahdollisuuksia kylillä
Projektipäällikkö Tarja Kinnunen, Meän kylät kakkonen-hanke
Outokaira tuottamhan ry
Keskustelua
Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan kylän turvallisuuteen varautumisesta, Naapuriapuringistä, miten selviydyt sähköttä ja miten voit lisätä perusvalmiutta kotona.
Mikä on pelastuslaitoksen ja poliisin valmius alueellanne ja miten voitte vaikkapa hankkeiden avulla tehdä turvallisuutta ja toiminnallisuutta parantavia hankintoja kylien yhteisiin tiloihin.
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 9.11 mennessä Pirjo Riskilälle,
p. 040-1495919 tai sähköpostitse lapin.kylaasiamies@elisanet.fi
Outokairan kylien yhteisen internet-sivuston käyttökoulutukset
Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla – ja
maailman menossa – hanke on toteuttanut Tornion, Ylitornion ja Pellon kylille
yhteisen internet- sivuston. Hanke
tarjoaa mahdollisuutta ottaa sivusto kylien eri järjestöjen käyttöön ja
järjestää sivuston käyttökoulutukset kunnittain. Kouluttajana sivuston
toteuttaja Jarkko Salminen Saltek Oy:stä. Sivusto löytyy osoitteella www.outokairankylat.fi
Ylitorniolla
käyttökoulutukset järjestetään Ylitornion lukiolla, ATK- luokassa;
Keskiviikkona
7.11.2012 klo 18.00- 21.00 ja
Torstaina 15.11.2012
klo 18.00- 21.00
Pellossa käyttökoulutukset järjestetään Pellon
koulukeskuksella, ATK- luokassa;
Torstaina 8.11.2012 klo 18.00- 21.00 ja
Torstaina 13.12.2012 klo 18.00- 21.00
Mukaan voi tulla molempina koulutuspäivinä tai vaan yhtenä
päivänä. Ottakaa mukaan sivulle liitettävää aineistoa, tekstejä ja kuvia
kylästä.
Sivuston käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus on kylien
järjestöille ilmaista. Koulutusiltoihin sisältyy kahvitarjoilu.
Kyläyhdistykset ja kylien muut aktiiviset järjestöt,
tervetuloa mukaan koulutuksiin!
Lisätiedot ja tilaisuuksiin ilmoittautumiset viimeistään
edellisenä päivänä ennen koulutustilaisuutta Tarja Kinnuselle 040-7055 451 tai
tarja.kinnunen@outokaira.inet.fi
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Ylitornion kyläpuulaakin kokous
Meän kylät kakkonen- hanke on mukana Ylitornion kyläpuulaakin kokouksessa 31.10.2012 Kainuunkylän koululla. Tärkeimpänä asiana hankkeella on tässä kokouksessa esitellä Maaseutuohjelmien toteuttamista Outokairan alueen kuntiin. Tähän työhön on valittu erikseen hanketyöntekijäksi Marika Mathlein Juoksengista. Hän aloitti työt maaseutuohjelmien parissa 1.10.2012. Ylitornion kylillä on merkittävä osuus Ylitornion maaseutuohjelman laadinnassa, mm. tästä lisää tulevassa kokouksessa.
YLITORNION KYLÄPUULAAKI
KOKOUSKUTSU 5/12
19.10.2012
AIKA: KESKIVIIKKO
31.10.2012 KELLO 18.00
PAIKKA: KAINUUNKYLÄN KOULU
ASIAT: 1. KOKOUKSEN AVAUS.
2. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN
VALINTA.
3. ÄÄNTENLASKIJOIDEN
VALINTA.
4. KOKOUKSEN
LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS.
5. KOKOUKSEN
TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN.
6. YLITORNION
KUNNAN ALUEELLA OLEVIEN HANKKEIDEN ESITTELYÄ.
7. LAPPILAISET
KYLÄ R.Y. TILANNEKATSAUS
8. YLITORNION
SUURTAPAHTUMA 2013 TILANNEKATSAUS
9. KYLIEN
YHTEINEN JOULUJUHLA
10. MUUT
ASIAT
11. KOKOUKSEN
PÄÄTTÄMINEN
Rauha Turunen
puheenjohtaja
maanantai 1. lokakuuta 2012
Kylähankkeen tarjous Lapin kylätoimintapäiville
Lapin kylätoimintapäivät järjestetään oman toimintaryhmämme
alueella Pellossa 20.-21.10.2012.
Outokairan kylähanke osallistuu kylätoimintapäivien majoituskuluihin
ja yhteiskuljetuksen järjestämiseen edullisin tarjoushinnoin. Tarjous koskee Tornion ja Ylitornion kylien asukkaita.
Majoitus 2 hh
Yhteiskuljetus edestakaisin + majoitus 2hh 20,00 euroa/hlö
Ruokailut ohjelman mukaisesti 39,00 euroa/hlö
Yhteensä 59,00
euroa/hlö
Majoitus 1 hh
Yhteiskuljetus edestakaisin + majoitus 1
hh/hlö
35,00 euroa/hlö
Ruokailut ohjelman mukaisesti 39,00 euroa/hlö
Yhteensä 74,00
euroa/hlö
Majoitus ilman kuljetusta
Majoitus ilman kuljetusta, 2
hh
15,00 euroa/hlö
Ruokailut ohjelman mukaisesti
39,00 euroa/hlö
Yhteensä
54,00 euroa/hlö
Majoitus ilman kuljetusta, 1hh 30,00 euroa/hlö
Ruokailut ohjelman mukaisesti 39,00 euroa/hlö
Yhteensä 69,00 euroa/hlö
Linja-auton matkareitti; Tornio-Ylitornio-Pello. Lähtö Torniosta noin klo 8.00, tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin matkareitin valmistuessa.
Ilmoittautukaa kylätoimintapäiville 12.10.2012 mennessä joko osoitteessa http://lapinkylatoiminta.lappi.fi
tai puhelimella Pirjo Riskilälle numeroon 040-1495919. Linkissä myös Kylätoimintapäivien ohjelma.
Huom! Hanke ei voi kustantaa ruokailuja, joten
ruokailumaksut peritään tällä tarjouksella mukana olevilta paikan päällä
Pellonhovissa. Hanke laskuttaa vain tarjouksessa ilmoitetun majoituksen ja
mahdollisen yhteiskuljetuksen.
Tervetuloa mukaan kylien yhteiseen tapahtumaan! Koetetaan
saada linja -auto täyteen kylätoimintaväkeä!
tiistai 25. syyskuuta 2012
Matkaraportti tutustumismatkasta Sallan kyläreitille ja Kemijärvelle
Outokaira
tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa –hanke
järjesti tutustumismatkan Sallan kyläreitille ja matkan
varrelle sijoittuneelle Kemijärvelle 7.-9.9.2012. Matka järjestettiin Tornion,
Ylitornion ja Pellon kylien asukkaille. Opintomatka suunniteltiin yhteistyössä Sallan
kylien tulevaisuusvisio- hankkeen projektipäällikön Marita Leskisen kanssa.
Matkan tarkoituksena oli tutustua Sallan kyläreittiin ja joihinkin sen retkikohteisiin
ja hakea ideoita kylämatkailun ja kylien markkinoinnin edistämiseen. Retki
järjestettiin parhaimman ruskan ja Sallan perinteisen teemaviikon, Rykimäviikon
aikaan.
Perjantai 7.9.
Matkaan
lähdettiin perjantaina 7.9. puolelta päivin Pellosta. Linja-automme kiersi
reittiä Pello-Ylitornio- Tornio – Rovaniemi – Kemijärvi-Salla. Kemijärvi tuli
matkaohjelmaamme vasta viime metreillä. Olin mukana Paikallistoimijoiden
juhlaseminaarissa LOKAALI 2012- tapahtumassa Joensuussa edellisenä
viikonloppuna ja tapasin siellä Kari Väänäsen, joka valittiin juhlaseminaarissa
vuoden maaseutukasvoksi. Hän oli niitä harvoja tapahtumaan osallistuneita Lapin
läänistä ja hakeuduin juttelemaan hänen kanssaan, kun samalta suunnalta oltiin.
Kerroin Kari Väänäselle tulevasta Sallan retkestämme ja hän kysyi, miksemme
kävisi myös Kemijärvellä, kun sehän on matkan varrella? Hän kehotti
järjestämään ruokailun Kemijärvellä ja tarjosi opastettua kierrosta Taivaan
Tulien – TV-sarjan kuvauspaikoille. Hän lupasi tulla myös itse paikalle. Asia
sovittiin siltä istumalta ja järjestelyt Kemijärvelle onnistuivat vielä
mutkattomasti seuraavan viikon aikana.
Pysähdyimme
syömään Kemijärvelle Mestarin Kievariin klo 17.00 aikoihin ja Kari Väänänen
tuli tapaamaan ryhmäämme ruokailun päätteeksi. Hän oli erittäin tyytyväinen,
että hänen kutsunsa sai heti vastakaikua ja hän sai meidät vieraakseen.
Jutteluhetkemme lopuksi lauloimme Karille yhdessä laulun ”Kulkuri ja joutsen”.
Olin jakanut ryhmälle laulun sanoja linja-autossa matkamme ratoksi ja tämä
päätettiin laulaa kiitokseksi kutsusta Kemijärvelle.
Kari Väänänen tapaamassa ryhmäämme Mestarin Kievarissa Kemijärvellä.
Kierros
kesti kaksi tuntia, jonka jälkeen suuntasimme majoituspaikkaamme Holiday Club
Sallan Revontuli – hotelliin.
Lisätietoja
linkeistä : http://www.kemijarvi.fi http://www.lakelapland.fi
No Man´s Land -baari/Kemijärven matkailuinfo, josta löytyvät Näköisvahanuket Raunista ja Jetsusta.
Kuvauksissa Raunin isän talona toiminut rakennus löytyy Kemijärven maaseudulta.
Tauko Kemijärven siltojen läheisyydessä.
Kemijärven pitkät sillat ovat olleet Taivaan Tulet- sarjan kuvauspaikkoina.
Maisemia Kemijärveltä auringon laskun aikaan sateenkaaren kera.
Lauantai 8.9.
Lauantai
aamuna oppaaksemme saapui Marita Leskinen, joka työskentelee Sallan kunnan
palveluksessa Sallan kylien tulevaisuus visio- hankkeessa. Aloitimme lauantain ohjelman aamukävelyllä
Sallan laskettelurinteiden ympäristössä. Marita Leskinen esitteli rinteiden
läheisyyteen rakentunutta matkailukeskittymää. Vajaan tunnin kävelylenkin
jälkeen siirryimme linja-autolla Sallan Poropuistoon.
Poropuistossa
meille esiteltiin Poropuiston ja Osuuskunta Jotoksen toimintaa Poropuiston
auditoriossa. Esittelijänä toimi Osuuskunta Jotoksesta Lars Tuomas. Marita
Leskinen esitteli samalla Sallan kyläreittiä ja Sallan kylien tulevaisuusvisio-
hanketta. Tutustuimme Poropuiston tiloissa olevaan petoeläinnäyttelyyn ja sen
jälkeen siirryimme maastoon tutustumaan poroihin Kössinkenturalla.
Poropuiston toiminnan esittelyä auditoriossa.
Poropuiston petoeläinvitriinejä
Saimme
tutustua noin parin kymmenen poron laumaan ja porojen ruokailuhetkeen. Oppaamme
Lars Tuomas kertoi meille poronhoitovuodesta ja porojen ominaispiirteistä. Poroilla oli alkamassa rykimäaika ja tästäkin
laumasta löytyi jo urosporo, joka oli pääosissa tässä aiheessa. Poropuiston
porot olivat erittäin kesyjä ja niille jokaiselle oli annettu nimi. Ohjelmaamme
kuului ruokailu Kössin kodassa. Lounaaksi saimme herkullisen lohikeiton rieskan
kera ja jälkiruuaksi puukuksasta tarjotut nokipannukahvit ja kampanisuja.
Lisätietoja:
http://www.sallareindeerpark.fi
Kössin kenturalla.
Porojen ruokintaa.
Kotaruokailu.
Matkamme
jatkui Marita Leskisen ja Kyläreitin varapuheenjohtajan Olli Mikkolan
opastuksella Poropuistosta Pyhäjärven luontopolulle, jossa teimme lyhyen
kävelykierroksen ja tutustuimme alueen opastauluihin.
Esimerkkejä opastauluista.
Maisemaa luontopolun varrelta.
Luontopolun lähtöpiste.
Pyhäjärveltä siirryimme Kelloselkään, josta saimme kyläoppaaksi Veli Erkki Heikkilän. Aluksi tutustuimme Kelloselän raja-asemalle, jossa henkilökunnan edustaja kertoi meille rajan toiminnasta ja pääsimme käymään hänen avustuksellaan linja-autolla aivan valtakunnan rajan tuntumassa.
Raja-aseman esittelyä.
Näkymä Venäjän rajalle päin.
Raja-asemalta
siirryimme Kelloselän metsästysseuran tiloihin. Kelloselän kylälle on rakennettu
metsästysseuran ja kyläyhdistyksen yhteisvoimin nykyaikaiset kokoontumistilat,
joita voidaan vuokrata myös ulkopuolisille käyttäjille, lisätietoja: http://mskera.com/dokumentit/koillislappi1.pdf
Lisätietoja
myös linkeistä:
Metsästysseura Kerä:n nylkyvaja.
Seuran maja on Kelloselän kylän yhteinen kokoontumispaikka.
Paluumatkalla
hotellille tutustuimme vielä Sallan kirkkoon ja sen ympäristössä oleviin sota-
ajan muistomerkkeihin. Iltaohjelmaamme kuului Sallan Rykimäviikon ohjelmistossa
ollut MANUAALI – eli miehen käyttöopas ravintola Sallan tähdessä. Nauruhermoja
kutkuttava yhden miehen show kruunasi päivämme.
Sunnuntai 9.9.
Sunnuntaina
ohjelmamme alkoi klo 9.00 tutustumisella Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museoon.
Paikalla oli erittäin asiantunteva ja innostava museo- opas Jarkko Sipola, hän
kertoi oman tarinan lähes jokaiselle museon esineelle ja aihealueelle. Niinpä olisimme
viihtyneet paikalla paljon pitempäänkin, mutta sopimamme aikataulun vuoksi,
jouduimme siirtymään jo seuraavaan paikkaan. Museo oli laadukkaasti toteutettu
ja mielenkiintoinen, vaikka ei historiaa ennestään paljon tuntisikaan. Lisätietoja:
http://www.salla.fi/museo
Sallan Sota-ja jälleenrakennusajan museo.
Sallan
keskustasta siirryimme Lapajärvelle, jossa pääsimme vieraaksi Isäntä Matin
museoon. Se on vanhan maatilan pihapiiriin perustettu museo, jossa esitellään
perinteisiä maatilan työkaluja ja esineistöä. Museoisäntänä toimiva Seppo
Leinonen esitteli meille kohdetta ja kertoili tarinoita kylän historiasta ja
asukkaista. Lapajärveltä löytyvät monipuoliset, kohdetta markkinoivat
internetsivut, joihin kannattaa tutustua osoitteessa http://www.lapajarvi.fi
Kahvilla Isäntä Matin museolla Lapajärvellä.
Lampaat kuuluivat Lapajärven maisemaan.
Vanhaa esineistöä.
Ladosta löytyi myös majoitustilaa.
Lapajärven opastaulut.
Ryhmäkuva Isäntä Matin museon edestä.
Viimeinen
kohteemme oli Kemijärven puolelle sijoittuva, Joutsijärven Salpalinjan
betonibunkkerit. Kävimme tutustumassa sisälle bunkkereihin, sinne oli kerätty
aiheesta esineitä ja valokuvia. Tästä matkamme jatkui kotia kohti.
Paluumatkalla Outokairan Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen
projektipäällikkö Hilma Heikkinen toteutti osallistujille tehtävän, jossa
visioitiin millainen Outokaira on vuonna 2020. Paluumatkalla kerättiin myös
osallistujilta palautteet matkasta erillisen palautekyselyn avulla.
Kaikki
Sallan kyläreitin kohteet löytyvät nettiosoitteesta http://www.kylareitti.com tai http://www.salla.fi
Bunkkerin oviaukko.
Bunkkerin sisällä olevia esineitä.
Bunkkerin nukkumapaikat.
Yhteenvetoa ja matkalta saadut
palautteet
Saatujen
palautteiden perusteella matkan järjestelyt onnistuivat hyvin, viikonlopun
mittainen retki oli riittävän pituinen kokonaisuus ja ajankohta syksyllä ruska-
aikaan oli myös useimpien mielestä plussaa. Sää suosi meitä etenkin lauantaina,
oli lämmin ja aurinkoinen päivä. Matkaohjelman koettiin olevan antoisa ja
mielenkiintoinen, kyläaktiiveja olisimme tosin halunneet tavata enemmänkin. Muutamien
mielestä vapaa-aikaa olisi saanut jäädä enemmän. Hankkeella järjestettyyn matkaan kuitenkin sisältyy
tiivis retkiohjelma, koska kyse on opintomatkasta. Majoituksen osalta koko
ryhmä olisi hyvä saada samaan paikkaan, nyt ryhmällä oli sekä hotellimajoitusta
että mökkimajoitusta.
Kysyttäessä,
mitkä kohteet jäivät erityisesti mieleen, eniten mainintoja saivat Poropuisto
ja kotaruokailu ja Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo. Myös Kelloselän
raja-asema, Lapajärvi ja Isäntä Matin museo sekä Taivaan Tulet – kierros olivat
useimmilla mainittuna. Jokainen käyntikohde sai mainintoja jollekin
osallistujalle erityisesti mieleen painuneena. Myös Salla kokonaisuutena;
rauhallinen ympäristö, luonto, siisteys ja hiljaisuus mainittiin tässä kohtaa. Yleisesti osanottajat olivat sitä mieltä, että voisivat lähteä uudelleenkin vastaavalle matkalle jonnekin päin Suomea. Mainittiin, että tällaisilla retkillä näkee ja kokee enemmän kuin itsenäisesti liikkuessa ja tällaisia matkoja tarvitaan, saadaksemme uusia ideoita ja voimia jatkaa omassa kylätyössä.
Matkalta saadut kehittämisideat
Outokairan kylien kehittämiseen
Ajatuksia retkemme Kemijärven
osuudesta:
-
Opastetut
kiertoajelut johonkin teemaan liittyen olisivat mielenkiintoisia ja mahdollisia
toteuttaa meidänkin alueella. Hyvien oppaiden merkitys on iso asia, oppaan on
oltava asiastaan innostunut ja perehtynyt hyvin alueeseen tai teemaan, jota
esitellään.
- Alamme
kirjoittamaan saippuasarjaa, jonka miljöö sijoittuu oman kuntamme ympäristöön
ja pyydämme sitten Kari Väänästä TV-sarjan ohjaajaksi tänne länsirajallekin.
Alueellamme on alan oppilaitoksia, jossa tämän idean voisi ottaa käyttöön.
Ajatuksia Sallan kyläreitiltä:
-
Osuuskunta
Jotos näytti toimivan hyvin Poropuistossa, osuustoimintaa tulisi meidänkin
alueella käyttää rohkeammin hyväksi työllistymisen mahdollisuutena.
-
Kylien
matkailukohteiden yhteinen esite ja yhteistoiminta markkinoinnissa toimivat
Sallassa hyvin, meidänkin alueelle voisi toteuttaa vastaavanlaisen kyläreitin.
Reitin perustaminen vaatii aluksi kyläkohteiden kartoittamista ja tietojen
keräämistä yhteiseen pakettiin.
-
Luontopolkuja
voisimme hyödyntää matkailussa enemmän, hyvät opastaulut ovat tärkeitä
erilaisten luontopolkujen ja reitistöjen tiedottamisessa. Sallassa nähtiin
hyvin toteutettuja reittiopasteita ja tietoiskuja alueen luonnosta.
- Sallassa
hyödynnettiin myös raja-asemaa matkailukohteena. Meidän alueellamme voisimme
hyödyntää Ruotsin läheisyyttä vielä nykyistä enemmän. Käynti Ruotsin puolella
on helppoa, mutta etelästä tuleville turisteille, jotka eivät asu valtakunnan
rajalla, se on kuitenkin eksoottista.
-
Paikallisia
museoita voisimme toteuttaa myös Outokairan alueen kylissä. Alueellamme voisi
olla myös enemmän sotahistoriaan liittyvää tuotteistusta. Sallassa sota-aika on
näytellyt merkittävää osaa ihmisten elämässä ja siitä on haluttu säilyttää
tietoa jälkipolville.
- Järjestetään
oman alueen normaaleja toimintoja elämyksinä turisteille, kuten poropuisto
Sallassa. Länsirajalla se voisi olla kalastusmatkailun kehittäminen ja
Tornionjoen hyödyntäminen entisestään matkailussa.
Tunnelmia LOKAALI -2012 juhlaseminaarista Joensuusta
Paikaillistoimijoiden valtakunnallinen juhlaseminaari järjestettiin 1.-2.9.2012 Joensuussa. Lauantaipäivän ohjelma alkoi Joensuun kylähulinoilla Kukkolan tilalla.
Joensuun kylähulinat Kukkolan tila, shoppailua kylätoreilla.
Ruokailu Kukkola -salissa. Rakennus on 1800-luvun lopulla rakennettu kivinavetta, joka toimii nykyisin juhla- ja kokoustilana.
Vanhat traktorit näytillä Kukkolan tilan pihassa.
Näkymä Kukkolan tilan pihapiiriin.
Kukkolan tilan päärakennuksessa on nykyisin kotimuseo.
Kukkolan tilan kivinavetta.
Iltapäivällä kävimme kyläretkellä Pyhäselän seudulla, Liperin leipäpitäjässä ja Rääkkylän saaristokylissä.
Joensuun Mestari Oy valmistaa Kupilka- tuotemerkillä tunnettuja eräruokailuastioita. Kuva kesämyymälän ovelta. Astiat valmistetaan ympäristöystävällisestä luonnonkuitukomposiitista.
Rääkkylän saaristokyliin matkustimme Arvinsalmen lossilla.
Tutustuimme Taiteilija Auli Partion Silkkipartio- nimiseen yritykseen. Auli Partio valmistaa silkkipainotuotteita ja maalaa tauluja.
Vanhasta navetasta tehty ateljee, joka toimii tarvittaessa myös kahvilana.
Omenapuu tuotti Auli Partion pihassa runsaasti satoa.
Silkkipartion navetta-ateljee ja aitta, jossa pidetään taidenäyttelyitä.
Iltajuhla Hotelli Kimmelissä.
Sunnutaipäivä aloitettiin ryhmätöillä, teemana jurvautumista pienryhmissä Kerubin kellarissa, saimme tehtäväksi tehdä muovailuvahasta vision tulevaisuuden kylästä.
Ryhmämme työn tulos.
Sunnuntain pääjuhlassa ohjelma alkoi Konstan tervehdyksellä, tervehdyksen esittäjänä näyttelijä Janne Kinnunen.
Pääjuhla jatkui karjalaisella musisoinnilla kanteleen voimalla. Esittäjinä kansanmusiikin läänintaiteilija "Mammu"Koskelo ja muusikko Eveliina Pietarinen.
Kansanmusiikkiyhtye Burlakat esiintyi aidosti karjalan kielellä.
Pohjois-Karjalan vuodenkyläksi 2012 valittiin Rääkkylän Oravisalon ja Varpasalon kylät. Kuvassa kylien edustajia Jukka Kyllönen, Sari Hirvonen, Auli Partio, Topi Hirvonen ja Tuure Hirvonen.
Vuoden kylätoiminnan tiennäyttäjäksi valittiin ansiokkaasti Outokaira tuottamhan ry:n alueelta Ylitorniolta Raimo Yrjänheikki, muut kylätoiminnan tiennäyttäjiksi valitut olivat Esko Vähätiitto Kärsämäeltä ja Raija Ikonen Leppävirralta. Vuoden maaseutukasvoksi valittiin Kari Väänänen Kemijärveltä ja vuoden maaseututoimijaksi Olav Jern Vaasasta.
Vuoden kyläksi 2012 valittiin Kitinoja Seinäjoelta Etelä- Pohjanmaalta.
Kitinojalla oli runsaasti nuoria tulokkaita kylätoimintaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)