Matkaraportti opintomatkasta Pärnun kyliin

Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla –ja maailman menossa –hanke järjesti  tutustumismatkan Pärnun alueen kyliin Tornion, Ylitornion ja Pellon kylien asukkaille 16- 20.5.2012. Opintomatka järjestettiin yhteistyössä Pärnu Lahe Partnerluskogun kanssa. Matkan tarkoituksena oli tutustua Pärnun alueen kylien kylätoimintaan ja kylätapahtumiin.

Opintomatkalle osallistui 30 henkilöä Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta sekä Outokairan henkilöstöä Pia Loman ja Tarja Kinnunen.

Matkalle lähdettiin keskiviikkona 16.5. iltapäivällä. Hanke organisoi kaikille osallistujille linja-autokuljetuksen Rovaniemen lentokentälle kahdella linja-autolla. Toinen linja-auto kokosi torniolaiset matkaan ja toinen auto keräsi Ylitornion ja Pellon kautta matkalle lähteneet. Viroon matkustettiin lentäen Rovaniemeltä Helsingin kautta. Lento lähti Rovaniemeltä klo 18.05 ja perillä Tallinnassa olimme noin 21.15. Ryhmäläisille jaettiin jo tässä vaiheessa tehtävät opintomatkan eri kohteisiin liittyen.

Perillä Tallinnassa meitä odotti Pärnun yhteistyökumppaniemme järjestämä linja-auto, joka oli meillä käytössä koko retkemme ajan Virossa. Oppaaksemme meille tuli Raili Mengel-Sünt. Kävimme ostamassa matkaeväät ostoskeskuksesta ja noin klo 22.00 pääsimme jatkamaan matkaa ensimmäiseen majoituspaikkaamme Kosmonautika  puhkekeskukseen. Se sijaitsi Häädemeesten kunnassa, Penun kylässä, jonne Tallinnasta oli matkaa 173 km. Olimme perillä hieman puolen yön jälkeen ja haimme huoneita yön pimeydessä, satakielien säestäessä äänekkäästi viereisessä puistossa.

Torstai 17.5.

Torstai aamuna oppaaksemme saapui Marika Kose. Marika järjesti meidän retkiohjelmamme Pärnussa ja toimi myös oppaanamme suurimman osan aikaa. Aamiaisen jälkeen Marika Kose esitteli meille Kosmonautika  puhkekeskuksen historiaa ja toimintaa (www.kosmonautika.ee). Pidimme myös esittelykierroksen matkalle osallistujien kesken, tullaksemme toisillemme tutuiksi.

Marika Kose ja tulkkina Pia Loman

Aamiaisella Kosmonautikassa

Kosmonautikasta lähdimme kohti Kablin kylää, jossa teimme kiertoajelun ja Marika esitteli meille kylää bussista käsin. Kablista siirryimme Tahkurannaan. Tutustuimme Tahkurannan kylätaloon ja naisten yhdistyksen toimintaan. Tahkurannassa oli etenkin kylän naisten kesken vireää toimintaa (www.tahkuranna.ee).
                                                                               
Tahkurannasta siirryimme Saugan nuorisokeskukseen. Nuorisokeskus oli vuosi sitten valmistunut, todella uudenaikainen ja monipuolinen rakennus, jossa oli mm. näyttämö, saunatilat oleskelutiloineen, pelisali ja atk-tilat. Nuoria kävi tiloissa päivittäin 50 -70 henkeä, joten käyttöäkin tiloille oli kiitettävästi (www.sauga.ee).

Saugan nuorisokeskus

Saugasta lähdimme kohti Oidreman kartanoa, joka sijaitsee Koongan kunnassa, Oidreman kylässä.  Kartanossa meidät otti vastaan emäntä Marika Erismaa. Kartano oli kunnostettu matkailukäyttöön ja ruuanvalmistuksessa pyrittiin suosimaan lähiruokaa. Kartanoon meille olikin järjestetty ruokailu paikallisista tuotteista  (www.oidremaa.ee).

Oidreman kartanon päärakennus

Seuraavana meillä oli mahdollisuus tutustua Tõhelan kylään, joka on saanut mm. Virossa jaettavan Kaunein kylä -palkinnon. Meille esiteltiin Tõhelan kylätaloa ja entistä meijeriä, joka oli kunnostettu kyläläisten käyttöön. Rakennuksen toisessa kerroksessa oli mm. uudenaikainen kuntosali, ja isot ikkunat ympäri salia. Sieltä olivatkin hulppeat näköalat pitkälle kylämaisemaan. Saimme nähdä myös ”retrobussin”, vanhanaikaisen linja-auton, jolla järjestettiin kyläkierroksia turisteille (www.tohela.ee).

Tõhelan kylätalo

Tõhelasta siirryimme Varblan kylään. Siellä saimme tavata Rene Kasken ja hänen vaimonsa. Tutustuimme heidän omistamalleen sukutilalle toteutettuun kotimuseoon (www.varbla.ee). 

Varblasta lähdimme kohti Maria Talua, joka oli meidän seuraava majoituskohteemme. Maria Talu sijaitsi Kopun kylässä Tõstamaalla.  Maria Talussa oli uudenaikaiset ja siistit, viime vuonna valmistuneet majoitusmökit. Söimme päivällisen päärakennuksen isossa salissa ja sen jälkeen kaikilla halukkailla oli mahdollisuus saunoa sekä savusaunassa että tavallisessa, suomalaisessa saunassa (www.maria.ee).

Maria Talun majoitusmökit

Päivällinen Maria Talun päärakennuksen salissa

Perjantai 18.5.

                   
Maria Talun aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Munalaidin satamaa, josta matkustimme lautalla Kihnun saarelle. Kihnun saari on nimetty yhdeksi UNESCON maailmanperintökohteeksi (www.kihnu.ee).

Kihnun saarelle oppaaksemme tuli Rene Kask, jonka tapasimme jo edellisenä päivänä Varblassa. Lautta matkamme kesti noin tunnin, kun keinuimme kohtalaisen kovassa tuulessa kohti Kihnun saarta. Satamassa meitä odotti kaksi kuorma-autoa, joiden lavalla istuen siirryimme saarella paikasta toiseen.

Kihnun satamassa kuorma-autot odottivat kyydittäviä

Saarella meillä oli myös paikallinen opas, joka oli pukeutunut Kihnun naisten perinteiseen asuun. Ensimmäisenä saimme tutustua Kihnun museoon, jossa esiteltiin saaren historiaa ja perinnekulttuuria.

Kapteeni ja saaren merkittävä vaikuttaja Jönn Kihnu

Sitten ruokailimme paikallisessa tilausravintolassa. Ruokana oli saarelle perinteinen kalakeitto.

Ruokailun jälkeen teimme kuorma-autoilla kiertoajelun saarella, kävimme tutustumassa mm. Kihnun majakkaan.

Munalaidista siirryimme linja-autolla Pärnuun, jossa meillä oli varattu majoitus hotelli Delfinestä. Alkuperäisestä hotellivarauksestamme poiketen, emme saaneetkaan koko ryhmäämme samaan hotelliin, vaan meidän piti sijoittaa kymmenen henkeä toiseen hotelliin, Villa Edeniin, joka sijaitsi toisella puolella kaupunkia. Jako kahteen hotelliin sujui kuitenkin joustavasti ja kaikille löytyi majapaikka.

Lauantai 19.5.

Lauantaiaamulle oli varattu aikaa tutustua Pärnun kaupunkiin. Klo 11.30 lähdimme Pärnusta Romanttista rantatietä pitkin (www.rannatee.ee) kohti Tõstamaata, jossa osallistuimme paikallisten kylien järjestämille silakkafestivaaleille (Räimewest) Laon satamassa. Silakkafestivaaleissa oli runsaasti ohjelmaa, tanssiesityksiä, lauluyhtyeitä, askartelua lapsille, erilaisia myyntikojuja, joissa myytiin paikallisia käsitöitä ja leivonnaisia ym. ruokatuotteita. Alueella oli myös ulkoilmaravintola, johon olimme tilanneet ruokailun. Ruokailun järjestäjänä oli Raili Mengel-Sünt, jonka tapasimme jo matkamme alkaessa keskiviikkona. Päivän teeman mukaisesti ruokalistalla oli silakkaa eri tavoin valmistettuna. Alkukeittona tarjoiltiin kalakeittoa, joka oli palkittu alueen ruokakisoissa ja pääruokana silakkapihvejä (www.tostamaa.ee).

Lounaalla silakkafestivaaleilla

Silakkafestivaaleista siirryimme voikukkafestivaaleille Kihlepan kylään. Festivaalit järjestettiin Kihlepan kylätalon pihapiirissä ja saimme samalla tutustua myös kylätaloon ja sen toimintaan. Voikukkafestivaaleilla oli mukana paikallisia käsityöyrittäjiä myymässä tuotteitaan. Voikukista valmistettuina tuotteina oli esillä voikukkaviiniä, voikukkasalaattia ja voikukkahunajaa. Näistä tuotteista sai myös maistiaisia. Voikukkien hyödyntämisestä ja tuotteiden valmistuksesta kertoili meille Mercedes Merimaa, joka on paikallisen Leader- toimintaryhmän toiminnanjohtaja.

Voikukkafestivaaleilla

Kihlepasta siirryimme takaisin Pärnun keskustaan hotelleihimme. Kokoonnuimme vielä illalla yhdessä syömään kaupungille ja kertailemaan päivän tapahtumia.                                        

Sunnuntai  20.5.

Sunnuntaina matkustimme takaisin Suomeen. Linja-automme lähti Pärnusta kohti Tallinnan lentokenttää klo 9.00.  Linja-automatkalla jaettiin ryhmälle palautekysely matkan järjestelyistä. Tallinnasta lensimme Helsingin kautta Rovaniemelle, jossa olimme noin 17.30. Ryhmämme kuuden henkilön matkalaukut eivät saapuneet Rovaniemen kentälle. Asiasta tehtiin tarvittavat selvitykset ja ne saatiin kotiosoitteisiin seuraavana päivänä.

Yhteenvetoa ja matkalta saadut palautteet

Osallistujille jaettujen tehtävien perusteella torstain kyläkierrokselta jäi mieleen etenkin perinteiden kunnioittaminen kylissä. Kyliin oli perustettu useita pienimuotoisia museoita, vanhoja rakennuksia oli entisöity vanhaa rakennuskantaa säilyttäen, vanhoja kartanoita oli säilytetty ja otettu matkailukäyttöön. Alueella osattiin hakea maaseudun hanketukia ja asiaa edisti varmasti sekin, että hanketukiprosentit olivat korkeammat kuin meillä Suomessa. Hanketuilla oli korjattu onnistuneesti kylätaloja ja muita vanhoja, jo alkuperäisestä käytöstä poistettuja rakennuksia kyläläisten yhteiseen käyttöön. Kylätalojen tilojen suunnittelussa oli huomioitu kaikki ikäryhmät, myös nuorille oli useissa kylätaloissa varattu omia tiloja. Kylätaloilla oli myös paikallisten käsityöläisten tuotteita myytävänä, niitä olisi voinut olla enemmänkin esillä, etenkin matkailijoita ajatellen. Kylätaloihin oli perustettu myös kirjastoja. Maria Talun maatilamatkailuyritystä pidettiin hyvänä majoituskohteena ja samalla hyvänä esimerkkinä monipuolisesta maaseudun matkailukohteesta, myös saunat olivat suomalaisten mieleen.

Perjantain retki Kihnun saarelle oli jäänyt merkittävästi mieleen lähes jokaiselle retkeläiselle. Kuorma-auton lavalla matkustaminen oli kieltämättä erikoinen tapa, mutta hyvällä säällä mukava vaihtoehto tutustua ympäristöön. Kihnun saarella oli onnistunut ja mielenkiintoinen ohjelmapalvelu, jossa perinteinen ja myös hyvin omaperäinen kulttuuri oli nostettu kunniaan. Ryhmäläistemme mielestä meilläkin voisi toteuttaa oman kulttuurimme puitteissa samantyyppistä ohjelmapalvelua, varsinkin useamman kylän yhteisvoimin.

Lauantaipäivän festivaaleista etenkin silakkafestivaalit jäivät useimmille mieleen. Tapahtumassa oli monipuolisesti ohjelmaa, tanssiesityksiä, soittoa ja laulua, markkinakojuja ja monenlaista ruokaa ja leivonnaisia tarjolla. Samantyyppinen tapahtuma voitaisiin toteuttaa meilläkin usean kylän yhteistyönä, palautteissa ehdotettiin Muikkufestivaaleja kalasatamaan, Sadonkorjuujuhlia maatilojen kanssa yhteistyössä, Rieskajuhlia ja Koparakeittojuhlia.

Kysyttäessä eroja kylätoiminnassa Pärnun alueen kylissä verrattuna meidän alueemme kyliin, nousi tärkeimpänä esille esimerkillinen yhteishenki ja yhteistyö eri kylien kesken. EU- hanketukia osattiin selvästikin hakea ja hyödyntää, mutta myös talkootöitä tehtiin paljon. Pärnun alueen kylissä etenkin naiset olivat erittäin aktiivisia ja rohkeita uusien hankkeiden toteuttajia. Kylissä kotiseuturakkaus ja oman kylän arvostus näkyi voimakkaana. Myös kylätaloja oli hyödynnetty monipuolisesti.

Yhteistyön jatkamiseksi Pärnun alueen Leader- ryhmän kanssa ehdotettiin vastavierailujen järjestämistä meidän alueemme kyliin ja mahdollisesti kummikylien nimeämistä Pärnun alueen ja meidän alueemme kylistä. Voisimme tehdä myös kyläläisten vaihtoa, viikko ”vaihto-oppilaana” Pärnun jossakin kylässä ja vastaavasti Pärnusta meillä. Ehdotettiin myös vierailua samalle alueelle vaikkapa kuuden vuoden päästä, nähdäksemme onko alueilla tapahtunut muutosta nykyiseen verrattuna. Näiden toteuttamiseksi voisimme suunnitella uutta kansainvälistä, kylämatkailuun suunnattua hanketta, johon pyydämme partneriksi Pärnu Lahe Partnerluskogun.  

Palaute matkanjärjestelyistä

Palautteiden perusteella, suurimman osan mielestä, matkan käytännön järjestelyt sujuivat hyvin sekä majoituksen että kuljetusjärjestelyjen suhteen. Muutamien huoneistojen osalta majoituksessa ilmeni pieniä puutteita. Olisimme tietenkin myös halunneet olla kaikki samassa hotellissa Pärnussa, mutta varaamamme hotellin tilanne tuli meille järjestäjillekin yllätyksenä.

Matkan ajankohta oli useimpien mielestä hyvä, pääsimme jo haistelemaan alkukesän tuulia, kun meillä pohjoisessa oli vielä osittain luntakin. Matkaohjelmaa oli myös suurimman osan mielestä sopivasti ja ainakin riittävästi. Osa toivoi hieman lyhyempiä päiviä, etenkin torstai koettiin osittain pitkäksi ohjelman suhteen. Ohjelman osalta silakkafestivaalien ruokailua pidettiin liian pitkäksi venyneenä, tämän vuoksi emme ehtineet seurata alueen eri ohjelmanumeroita. Matkaohjelmasta ryhmälle jäi erityisesti mieleen Kihnun saari ja Silakkafestivaalit, myös Maria Talusta pidettiin ja lähes jokainen kylä sai joltakin maininnan mielenkiintoisena kohteena.

Matkalta saadut kehittämisideat Outokairan kylille

Kylien yhteistyötä voisimme edelleen lisätä ja luoda yhteishenkeä yli kylärajojen, Pärnun alueella saimme huomata että, yhteistyössä on voimaa ja siitä hyötyvät kaikki mukana olevat. Hyvänä yhteistyömuotona voisi toimia Silakkafestivaalien tapaan toteutetut kyläjuhlat, johon mahdollisimman moni kylä osallistuu. Esimerkiksi Ylitorniolle suunnitellaan suurtapahtumaa vuodelle 2013. Se voisi olla samalla Ylitornion kylien esiinmarssi tapahtumajärjestelyissä. Arpelan kylällä Torniossa on vietetty jo vuosia Arpela- päiviä. Arpela- päivillä on samoja elementtejä kuin Silakkafestivaaleilla, mutta tähänkin tapahtumaan musiikillista antia ja rennompaa ohjelmistoa voisi vielä lisätä ja houkutella naapurikylät näkyvämmin mukaan.

Voisimme panostaa myös kylämatkailun kehittämiseen ja ohjelmapalveluiden järjestämiseen kylissä, sama asia nousi esille jo edellisellä kylähankkeen opintomatkalla. Kylämatkailua silmällä pitäen, kylätalojen palvelutasoa voisi edelleen monipuolistaa ja kylien perinteitä tuoda esille joko pienien museoiden tapaan tai ohjelmapalveluina, joissa toteutetaan perinteisiä työ- tai vapaa-ajanviettotapoja. Nuorten viihtymiseen ja nuorison tarvitsemiin tiloihin voisimme satsata myös enemmän. Kylätalojen majoituspalveluita voisi kehittää ja saunatilat kylätalojen yhteydessä olisivat varmasti toivottu lisäpalvelu majoittujille. Toivottavaa olisi, että myös kunnat tulisivat aktiivisemmin mukaan kylillä toteutettavien hankkeiden hakemiseen ja osa toteuttajiksi.

Ensin täytyy kuitenkin miettiä, mikä on se kunkin kylän tai alueen erikoisuus, jota lähdetään kehittämään. Kylillä on jo tälläkin hetkellä paljon kohteita, joita ei vielä täysipainoisesti hyödynnetä. Esimerkkinä palautteissa mainittiin luontopolkujen tehokkaampi hyödyntäminen. Kylissä voitaisiin järjestää opastetuttuja retkiä olemissa olevilla reiteillä maksua vastaan (Lankojärvellä mm. Eeron polku, Everstin piilo). Kyläläiset, jotka tuntevat hyvin oman asuinympäristönsä metsät, voisivat toteuttaa luontoon myös opastettuja patikkaretkiä sekä marja- ja sieniretkiä. Sekin on jo monelle elämys.  Matkailullisesti tärkeä tekijä on myös kylien maisemallisen ilmeen parantaminen, maitolaitureiden, vinttikaivojen, vanhojen pihapiirien kunnostaminen. Kylämaisemat tulisi saada näyttämään siltä, että siellä on edelleen elämää.

Kylämaisemaa Oidreman kylästä

Opintomatkalle osallistujia oli Tornion kylistä Arpelasta, Kantojärvestä, Lautamaasta, Liakasta,Sattajärvestä, Kaakamosta ja Kivirannalta. Ylitornion kylistä oli osallistujia Mellakoskelta, Pekanpäästä, Kainuunkylästä ja Kantomaanpäästä. Pellosta oli osallistujia Lankojärveltä ja Pellon kylältä.

Ryhmäkuva Oidreman kartanon portailta

Opintomatkan järjestelyissä ja toteuttamisessa mukana olleet tahot:

Marika Kose

Raili Mengel- Sünt

Rene Kask

Remit Auto OU

Moisasen liikenne

Kiitokset kaikille opintomatkalle osallistuneille ja järjestelyissä mukana olleille henkilöille!

Tarja Kinnunen

Projektipäällikkö

Meän kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa-hanke

Kuvia Ylitornion kyläkierrokselta

Kylähanke järjesti yhteistyössä Senioripisteen kanssa kyläkierroksen Ylitornion kyliin 26.4.2012. Mukana oli 48 osallistujaa Torniosta ja Tornion eri kyliltä. Kyläkierroksen reitti oli Ylitornion keskusta- Kantomaanpää-Pessalompolo-Meltosjärvi, Vietonen- Mellakoski -Etelä-Portimojärvi- Övertorneå, Matarengi- paluu Ruotsin puolta, jokivartta Tornioon. Ohessa kuvia matkan varrelta.

Ryhmä koolla Kantomaanpään koulun tiloissa.

Kantomaanpään kyläyhdistyksen ja kylän kokoontumistilojen esittely Kantomaanpään entisellä koululla.

Kantomaanpään koululla on mm.antiikkikauppa ja kyläyhdistyksen kokoontumistilat.

Kantomaanpäässä on meneillään, Outokaira tuottamhan ry:ltä haettu, Kyläläisiä Kantomaanpäähän- hanke, joka on yleishyödyllinen kehittämishanke kylän elinvoimaisuuden edistämiseksi. Hankeen projektipäälliköllä, Einari Rautiolla, on työtilat Kantomaanpään koululla.

 

 

Pessalompolon kylätaloon tutustuminen.

Pessalompolon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Yrjänheikki kertoo kylätalon remontista, johon on saatu hanketukea Outokaira tuottamhan ry:ltä.

Ryhmämme kävi ruokailemassa Pessalompolossa, Jupon Erän ampumaurheilukeskuksen tiloissa.

Ryhmämme koolla Loma-Vietosen päärakennuksen salissa.

Matkailuyrityksen esittelyä Loma- Vietosella.

Urho Kangas esittelee Pahka- Ateljeensa Mellajärvellä

Kankaan maatilalla Mellajärvellä saimme kahvit pihapiirissä sijainneessa kodassa.

Välillä väisteltiin poroja.

Etelä-Portimojärven kylätoiminnan esittelyä kylätalolla

Etelä -Potimojärvellä saimme kuulla myös lauluesityksiä ja laulaa yhdessä Outokairan hanketuella hankittujen  karaokelaitteiden myötä.

Outokairan ensimmäiset kyläpäivät

Outokaira tuottamhan ry:n ensimmäiset kyläpäivät järjestettiin Torniossa 21- 22.4.2012.

Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa – hanke järjesti Pellon ja Ylitornion kylien asukkaille kyläpäiville kuljetuksen ja majoituksen Tornion kaupunginhotellissa.

Lauantaina ohjelmassa oli kyläkierros torniolaisissa kylissä ja illalla osallistuttiin Outokairan fästeille. Sunnuntaina järjestettiin kylien yhteinen esittäytymis- ja keskustelutilaisuus Tornion kaupunginhotellin kokoustiloissa.

 YHTEENVETOA OUTOKAIRAN KYLÄPÄIVISTÄ

 

Outokairan ensimmäiset kyläpäivät aloitettiin kyläkierroksella torniolaisissa kylissä. Kyläkierros aloitettiin Karungista, josta kierrettiin Kukkolan koskitien kautta Vojakkalaan. Vojakkalassa kävimme Vojakkalan nuorisoseuran pihalla, josta jatkettiin Yliliakan kylän kautta Kantojärven kylälle. Kantojärvi valittiin vuoden lappilaiseksi kyläksi 2011 ja kylä oli siis oikeutettu ensimmäinen tutustumiskohde kierroksellamme. Kantojärveläiset olivat järjestäneet retkeläisille tervetulokahvit ja samalla kertoilivat kylänsä toiminnasta kuvasarjan kera. Kantojärven kylätalon ja piha-alueen kunnostamiseen on haettu hanketukirahoitusta Outokaira tuottamhan ry:ltä.

Vierailulla Kantojärvellä

Kantojärveltä siirryimme Arpelan kyläkeskukseen, jossa Arpelalaiset esittelivät sinne rakennettua uutta, hienoa urheilutaloa. Ajoimme läpi kyläkeskuksen ja kävimme katsomassa myös Arpelan urheilukentän ja luistelukaukalon, jonka kunnostamiseen on haettu hankerahoitusta Outokaira tuottamhan ry:ltä. Kävimme vierailulla myös Laren baarissa, josta löytyy iso tanssisali ja mahdollisuus laulaa karaokea. 

Laren baarin tanssisali

Karaokelaitteekin ehdittiin testata

 

Arpelasta ajoimme Könöläntietä, Arpelan nuorisoseurantalon kautta Könölään ja sieltä Lautamaan kylälle, jossa pysähdyimme Lautamaan Honkapirtillä. Lautamaalaiset esittelivät retkeläisille kylänsä toimintaa ja Honkapirtin laajennushanketta, johon on haettu hanketukirahoitusta Outokaira tuottamhan ry:ltä. 

Vierailulla Lautamaan Honkapirtillä

 

Lautamaasta siirryimme Liakan kylätalolle, jossa Liakan kyläyhdistys järjesti retkeläisille ruokailun. Ruokailun ohessa saimme kuulla lapsikuoron laulua, kun kylän lapset esiintyivät meille. Liakan kyläläiset esittelivät oman kylänsä toimintaa ja hankkeita. Liakan kyläyhdistys on hakenut hanketukea Outokaira tuottamhan ry:ltä kylätalon ulkovuoren kunnostamiseen, kylän uimarannan rakentamiseen ja kylätalon piha- alueen kunnostamiseen lähiliikuntapaikaksi.

Ruokailu Liakan kylätalolla musiikin kera

 

Liakasta ajoimme Raumon, Kyläjoen ja Laivaniemen kylien kautta Kaakamon kylälle päiväkahveille. Saimme samalla tutustua Kaakamon kylätoimintayhdistyksen toimintaan ja kylätaloon. Kaakamossa on toteutettu jo kolme kylätalohanketta Outokaira tuottamhan ry:n hanketukirahoituksella ja lisää on suunnitteilla. Tutustuimme myös Kaakamon Kylätalon kanssa samassa pihassa toimivaan Baari-Kahvila Napakymppiin, joka sekin on saanut yrityksen aloitusvaiheessa maaseudun yritystukea Outokaira tuottamhan ry:ltä. 

Vierailulla Kaakamon kylätalolla

 

Kyläkierroksen jälkeen kyläpäiville osallistujat majoittuivat Tornion kaupunginhotelliin ja osallistuivat illalla Outokairan fästeille Lappian ravintola Kisällissä.

Sunnuntaina järjestettiin kylien yhteinen esittäytymis- ja keskustelutilaisuus Tornion kaupunginhotellin auditoriossa. Samassa tilaisuudessa Jarkko Salminen esitteli Outokairan kylien yhteisen internetsivuston valmistumista ja Tuula Huttunen – Koivumaa Majakka ry:stä heidän toimintaansa ja Lapin yhdistysnetin ajankohtaisia asioita.

 

Kyläpäivien yhteenvetona voitiin todeta, että saimme runsaasti tietoa mukana olleista kylistä ja niiden erityispiirteistä. Mukana oli kyliä, Outokairan jokaisesta kunnasta eri puolilta aluetta. Monet ongelmat olivat samoja joka kylällä, kuten väestön ikääntyminen, toimijoiden vähyys ja kyläyhdistysten niukka rahatilanne.   

Positiivisena asiana voi todeta, että mukana oli myös maaseudulle paluumuuttajia ja kylien uusia, nuoria asukkaita. Mukana oli myös useita maaseudulla toimivia yrittäjiä, jotka kokivat kylätoiminnan tärkeänä maaseudun elävöittäjänä. Huomattiin, että useimmilla kylillä järjestetään edelleen erilaisia tapahtumia, joilla luodaan yhteishenkeä ja kerätään tuloja kyläyhdistyksen toimintaan. Lähialueemme eri kyliin tutustumiseen koettiin olevan edelleen tarvetta ja samanlaisia kyläkierroksia toivottiin myös Ylitorniolle ja Pelloon.