Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa
maailmalla – ja maailman menossa – hanke järjesti Outokairan alueen
kylätoimijoille ja kylien kehittämisestä kiinnostuneille kylien asukkaille
opintomatkan Pohjanmaalle ja Satakuntaan Pyhäjärven seudulle. Opintomatka
suunniteltiin yhteistyössä Kotipesäksi kylien Köyliö – hankkeen
projektipäällikön Pia Lomanin kanssa. Pia Loman järjesti opintomatkan ohjelman
Pyhäjärviseudulla. Matkan teemana olivat kylämatkailu, maaseutuasumisen
edistäminen ja kylien yhteistyö. Matkan aikana tutustuttiin erilaisiin kyliin
ja kylien kehittämis- ja investointihakkeisiin, ensin Seinäjoen seudulla
Kitinojan kylässä, sitten Pyhäjärviseudulla; Eurassa, Köyliössä ja Säkylässä
sekä paluumatkalla Aisapari ry:n alueella Kauhavalla ja Evijärvellä, jossa
varsinaisena vierailukohteena oli Kortesjärven kylä.
Opintomatkalle osallistui 28 henkilöä Pellon,
Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta. Kuljetuksesta vastasi Veljekset Salmela
Oy.
Keskiviikko
4.9.2013
Keskiviikkona 4.9. ensimmäiset
opintomatkalaiset lähtivät liikkeelle Pellosta klo 7.00. Reitti jatkui
Ylitornion kautta Tornioon, josta viimeiset matkalaiset tulivat kyytiin.
Keskiviikkopäivä kului pääasiassa matkustamiseen. Tupoksen ABC- asemalla
ruokailimme puolenpäivän aikoihin ja matka jatkui siitä Lapuaa kohti.
Kitinoja, Seinäjoki
Lapualta suuntasimme ensimmäiseen
vierailukohteeseen Kitinojan kylään. Kitinoja on valittu valtakunnalliseksi
vuoden kyläksi vuonna 2012 ja jo sitä ennen Kitinoja valittiin vuoden 2011
eteläpohjalaiseksi kyläksi. Kylä sattuikin sopivasti matkan varrellemme
ensimmäisenä matkustuspäivänä. Olimme sopineet tapaamisen Kitinojan
kylätalolle, jossa meitä oli vastaanottamassa Kitinojan kyläseuran
puheenjohtaja Keijo Kitinoja. Kylätalo on rakennettu kyläläisten talkoovoimin ja
hankerahoituksen avulla samaan pihapiiriin kyläkoulun kanssa ja myös
koululaiset saavat hyödyntää kylätalon tiloja. Kylätalorakennukseen kuuluu mm.
iso urheiluhalli, joka on sekä koulun että kyläläisten ahkerassa käytössä.
Kyläkoulu on ollut välillä vaakalaudalla, mutta nyt taas nousussa, lapsia on
tullut koko ajan lisää.
 |
| Keijo Kitinoja vastaanotti ryhmämme Kitinojan kylätalon edustalla |
 |
| Tutustuminen kylätalon urheiluhalliin |
 |
|
 |
|
Seinäjoen kaupunkiin kuuluva Kitinojan kylä sijaitsee
valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellussa Kyrönjokilaakson
kulttuurimaisemassa. Kylä sijaitsee 15- 20 minuutin etäisyydellä Seinäjoen ja
Lapuan kaupunkikeskuksista. Jokivarsineen ja peltolakeuksineen se on osa
eteläpohjalaista kansallismaisemaa, joka on arvioitu valtakunnallisestikin
arvokkaaksi. Kitinojalla on hyvät palvelut mm. kauppa, koulu ja kirkko sekä
monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Saimme todeta, että Kitinojaa ei ole
turhaan kehuttu omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikylänä. Huomiota
herättävää oli kyläläisten tiivis yhteishenki, pohjanmaalaisittain kökkähenki.
Talkoissa ovat mukana myös lapset ja nuoret pienestä pitäen ja vaikka kylällä
on 10 eri yhdistystä, ne toimivat silti tehokkaasti myös yhdessä, hoitaen
jokainen omaa vastuualuettaan. Kitinojalla on tarmokkaasti kyläläisten kesken
puhallettu yhteen hiileen ja saatu myös paljon aikaan. Kylässä oli havaittavissa
hyvä itsetunto, usko omiin kykyihin ja päättäväisyyttä tekemisissä. Yhtenä
kyläläisten saavutuksena voidaan pitää nopeusnäytön hankkimista koulun
kohdalle.
 |
| Kitinojan kyläkoulu |
Merkittävänä asiana pidimme kylälle saatua
valokuituverkkoa, jo hyvin varhaisessa vaiheessa, sekin kyläläisten yhteisellä
ponnistuksella ja oman kylän asukkaiden ammattitaitoja hyödyntäen. Kylän valokuituverkon
rakentaminen on aloitettu jo vuonna 2004, sitä varten perustetun osuuskunnan
voimin. Valokuituosuuskunta Valokaista huolehtii edelleen kuituverkon
toiminnasta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista. www.valokaista.fi. Kitinojan
kyläläiset osallistuvat aktiivisesti myös kylän maisemien hoitoon ja Kitinojan
kyläkirjan tekeminen on ollut useamman vuoden mittainen hanke.
 |
| Valokuituosuuskunnan hermokeskus omassa rakennuksessaan kylätalon pihapiirissä |
Kitinojalle ryhmäämme tuli tapaamaan myös
paikallisen toimintaryhmän Liiveri ry:n kyläasiamies Irma Kortesuo. Hän kertoi
meille heidän alueensa kylien aktivointiin tähtäävästä, Kyläköörissä on itua -
hankkeesta. Hankkeella toteutettu kyläkööri- tiedotuslehteä ryhmämme
piti onnistuneena kylien tiedotusmallina. Meidänkin alueelle vastaavalla lehdellä
olisi tarvetta. www.liiveri.fi/kylakoori
Kylätalon lisäksi tutustuimme kylän kirkkoon.
Herännäisyys ja körttiläisyys ovat alueella edelleen vahvoja ja myös kirkon
merkitys on tärkeä. Kirkkokin on kyläkunnan omin voimin rakentama ja
ylläpitämä, se valmistui vuonna 1952. Kirkon alakerrassa on kokoontumis- ja
juhlatilat.
 |
| Kitinojan kirkko |
 |
| Kirkon edustalta löytyy vielä jalkapuu |
 |
| ...ja vaivaisukko |
 |
| Kirkko sisältä |
Vierailun lopuksi kävimme Malkakoskella, joka
on osa Kyrönjoen tulvasuojeluhanketta. Tulvat ovat olleet ongelmana alueella ja
hankkeen päätavoite on Ilmajoen ja Ylistaron välisen alueen kuivana pito.
Malkakoski käsittää läppäluukulla varustetun säätöpadon, koskikynnyksen, koskiuoman
altaineen ja särkkineen sekä yli 160 metriä leveän tulvapadon Kyrönjoen
pääuomaan. Malkakosken myötä on parannettu jokimaisemaa ja lisätty joen
virkistysarvoa sekä vaimennetaan säännöstelyn veden korkeusvaihteluita.
Malkakoskella on huomioitu myös kalojen nousumahdollisuus.
 |
| Malkakosken pato |
 |
| Malkakoskea |
Kitinojan kylän perinnetontit
Kitinojan perinnerakentamiselle varatuille 12
tontille on laadittu oma erityinen rakentamisohjeistus. Näille tonteille on
mahdollista siirtää muualta vanhoja pohjalaisrakennuksia tai rakentaa uusia,
samaa perinteistä paikallista rakentamistapaa noudattaen. Lue lisää www.koskenrannalta.blogspot.com
Kellovalimo Somppi ja Jussin viinitila, Karhunmäki, Lapua
Kitinojalta suuntasimme naapurikylään Karhunmäelle,
jossa meille oli varattu päivällinen, pohjalainen pitopöytä, Jussin tuvan
tilausravintolasta. Vierailuumme kuului myös tutustuminen kellovalimoon ja
viinitilan toimintaan.
 |
| Jussin tupa |
 |
| Pohjalainen pitopöytä Jussin tuvalla |
Tilan emäntä Eeva Somppi kertoi pihapiirissä
olevan, suuren kellon syntytarinan ja isäntä puolestaan järjesti näyttävän
tykinlaukauksen! Tykin pamaus hätkähdytti kyllä koko ryhmän, vaikka tykki ei
kooltaan hyvin suuri ollut.
 |
| Ison kellon esittely |
 |
| Tykin virittely toimintaan |
Sitten siirryimme kuulemaan viininvalmistuksen
saloista. Saimme maistaa kahta erityyppistä viinitilan tuottamaa viiniä ja Eeva
Somppi opetti hyvin havainnollisesti, miten viiniä oikeaoppisesti maistetaan.
Seuraavaksi Eeva Somppi selitti ryhmällemme kellon valamisen vaiheet ja
esitteli valun eri vaiheissa käytettävät välineet ja valumuotit. Lopuksi saimme
tutustua tilamyymälän valikoimaan ja ostaa tuliaisia. Saimme todeta, että tilan
ohjelmapalvelu on ahkerien ja monitaitoisten ihmisten ideoima, toimiva
kokonaisuus, jossa perinteiden vaaliminen on keskeisenä teemana, mutta myös
ihan uusia yritysideoita on uskallettu kokeilla ja saatu ne myös tuottamaan.
 |
| Viininmaistajaiset |
 |
| Eeva Sompin opastusta viinin arviointiin |
 |
| Eeva Somppi esitteli kellon valamisen vaiheet |
 |
| Jussin viinitilan viinimyymälä |
Pitkän päivän päätteeksi siirryimme
majoitukseen Hotelli Cumulukseen Seinäjoelle noin klo 20.30.
Torstai
5.9.2013
Tykköö, Jämijärvi
Lähdimme
Seinäjoelta noin klo 9.00 kohti Jämijärveä, ensimmäinen vierailukohteemme oli
Jämijärven Tykköön kylä. Tykköö on valittu Satakunnan vuoden maakuntakyläksi
vuonna 2012. Olimme sopineet tapaamisen Tykköön kylätalolle ja siellä meidät
vastaanotti Tykköön seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Sorvali. Hän
esitteli ensin kylätalon pihapiirissä olevia perinneaittoja, jotka Jämijärven
kunta on Tykköön kyläyhdistykselle lahjoittanut. Aittoja on siirron jälkeen
kunnostettu ja niissä voi myös yöpyä. Pihapiirissä on myös savusauna, jonka
yhteydessä on kylpytynnyri ja Myllyojan uimalampi. Lisäksi pihapiiristä löytyvät kota ja laavu
sekä rakenteilla oleva jatkuvalämmitteinen sauna.
 |
| Perinneaittoja Tykköön kylätalon pihapiirissä |
 |
| Savusauna ja uimalampi |
 |
| Silta kodalle ja saunalle |
 |
| Tykköön kylätalo ja pihapiiriä |
Siirryimme
lounaalle kylän uudehkoon, kookkaaseen kylätaloon, jonka kyläläiset olivat
talkoilla ja hankerahoituksella rakentaneet. Kylätalolla Timo Sorvali esitteli
meille kylätaloa ja kyläyhdistyksen toimintaa. Kylätalo on varustettu
ajanmukaisilla varusteilla ja se tarjoaa hyvät tilat juhliin, kokouksiin ja
tapahtumiin jopa 90 hengelle. Kylätalo on monikäyttöinen, sen suunnittelussa on
huomioitu sekä liiketoiminnan tarpeet että toiminnan mahdollinen loppuminen
jossain vaiheessa. Käyttötarkoitus on helposti muunneltavissa tai muutettavissa
kokonaan esim. asuintiloiksi.
Tykköön
seudun kyläyhdistys vuokraa tilauksesta kaikkia kyläkeskuksen rakennuksia
yhdessä tai erikseen. Vuokraustoiminta on koko ajan lisääntymässä ja jo
Tampereelta saakka osataan hakeutua Tykköön kylätalolle. Lähinnä nettisivujen
kautta toimiva markkinointi on alkanut tuottaa tulosta. Kyläyhdistyksen
toiminnasta osa on jo liiketoimintaa ja osa edelleen yleishyödyllistä
toimintaa.
Rakennushankkeiden
lisäksi kyläyhdistys on hakenut ja toteuttanut ahkerasti muitakin hankkeita
liittyen mm. nuorten aktivoimiseksi kylätoimintaan, asukashankintaan kylälle ja
nettisivujen kehittämiseen. Kylältä löytyy rohkeita hankevetäjiä ja
riskinottajia. Kylän monipuolinen yrityspohja, eri ammattialojen taitajat ja heidän
panoksensa hankkeissa antavat hankkeille lisäedellytyksiä onnistua.
 |
| Timo Sorvalin esittely Tykköön kylätoiminnasta ja hankkeista |
Myös
tapahtumia riittää Tykköön kylällä ympäri vuoden. Tykkööllä todettiinkin, että
erilaiset tapahtumat ovat parasta ja edullisinta kylämarkkinointia. Kun
talkoita tehdään paljon vastapainoksi kyläyhdistys järjestää kyläläisille myös
mukavaa yhdessä oloa vapaa-ajalle, saunailtojen merkeissä, teatteriretkiä
tehden ja kerran vuodessa ulkomaille toteutettavan ryhmämatkan muodossa. Ennen
lähtöämme nautimme vielä nokipannukahvit ulkona laavulla. www.tykkoo.com
 |
| Nokipannukahvit laavulla |
Tykkööltä lähdimme iltapäivällä kohti Euraa ja Kauttuan
Klubia. Pia Loman olikin meitä jo Euran keskustassa vastassa ja opasti meidät
Kauttuan Klubille. Saavuttuamme Kauttualle jaoimme ensin kaikille huoneet
majoitukseen ja sitten lähdimme tutustumiskierrokselle Ruukinpuistoon.
Tutustuimme oppaan johdolla ensin Kauttuan tehtaiden museoon ja sitten kävellen
puiston poikki Ruukin kartanomiljööseen.
 |
| Kierros museolla |
 |
| Ruukin puistoa |
 |
| Alvar Aallon suunnittelema, Ahlström- yhtiöiden työntekijöille rakennuttama porrastalo |
 |
| Omenasato oli parhaimmillaan |
 |
| Ruukinpuiston vehreitä pihoja |
Seuraavana ohjelmassa oli päivällinen Kauttuan Klubin
salissa. Päivällisen jälkeen Elina Haavisto Pyhäjärviseutu ry:stä esitteli
meille heidän paikallisen Leader- ryhmänsä toimintaa, lisäksi tilaisuudessa oli
mukana Elina Suonpää Kiukaisten kylät ry:stä kertomassa heidän
kylätoiminnastaan.
Illan päätteeksi meille oli järjestetty
saunomismahdollisuus Kauttuan Klubin rantasaunalla. Useimmat kävivätkin
makoisissa löylyissä ja joku jopa uimassakin saunarannassa. www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi/kauttua
 |
| Kauttuan Klubin pihapiiriä |
 |
| Kauttuan Klubin päärakennus |
Perjantai
6.9.2013
Kepola,
Köyliön kunnanvirasto
Klo 9.00 aikoihin lähdimme toteuttamaan perjantaipäivän
ohjelmaa, jossa oli ensimmäisenä vierailu Köyliön kunnanvirastolla.
Kunnanviraston valtuustosalissa meille
esiteltiin Köyliön kuntaa, Satakylät ry:n toimintaa ja Köyliön alueella
meneillään olevia kylien kehittämishankkeita. Ensin kunnanvaltuuston
puheenjohtaja Veli-Pekka Suni esitti meille
runomuodossa mahtipontisen esityksen Köyliön historiasta, Piispa Henrikistä ja
talonpoika Lallista. www.koylio.fi
Satakylät ry;n kyläasiamies Hanna Ruohola kertoi heidän
maakunnallisen kylien yhdistyksen toiminnasta ja koulutushankkeista. Erityisesti
kiinnostustamme herätti Osaava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti- hanke. Tämän
kaltaista koulutushanketta kaivattiin myös Outokairan alueelle. www.satakylat.fi
Onni kutsuu kylään – hanketta esitteli
maaseutukoordinaattori Krista Tupala Satakuntaliitosta. Hanke on Satakunnassa
ja Varsinais-Suomessa toimiva maaseutu-asumisen ja maallemuuton tiedonvälitys- hanke.
Satakunnassa hanketta toteuttaa Satakuntaliitto, hankkeen hallinnoijana ja
toteuttajana Varsinais-Suomessa toimii Turun yliopiston koulutus- ja
kehittämiskeskus Brahea. Etenkin hankkeen järjestämä Avoimet kylät –
tapahtuma herätti kiinnostusta ryhmämme kyläaktiiveissa. Satakunnan
Avoimet kylät- päivänä toimintaa ja avoimia ovia oli lähes 30 kylässä. www.onnikutsuukylaan.fi
Pyhäjärviseudulla oppaanamme toiminut, Kotipesäksi kylien Köyliö- hankkeen
projektipäällikkö Pia Loman kertoi tästä kyseisestä hankkeesta, joka on Köyliön
kylien kehittämishanke. Hankkeessa ovat mukana kaikki Köyliön seitsemän kylää. Köyliössä
kunnan ja kylien yhteistyöhön on panostettu ja tunnustuksena siitä Köyliö on
valittu tänä vuonna Satakunnan kylämyönteisimmäksi kunnaksi.
 |
| Ryhmämme kuuntelemassa esityksiä Köyliön valtuustosalissa |
Köyliön keskustaajamasta, Kepolasta siirryimme Yttilään,
Suomen
pisintä koivukujaa pitkin. Vuonna 2009 osa puista kaadettiin niiden huonon
kunnon vuoksi, mutta uudet puut on jo istutettu niiden tilalle.
 |
| Kepolassa on Suomen pisin koivukuja |
Yttilä,
Köyliö
Yttilässä saimme tutustua kylän kokoontumispaikkana
toimivaan, yli sata vuotta vanhaan Museokouluun. Yttilän kyläyhdistyksen
puolesta toimintaa oli esittelemässä Hannes Jansson. Museo olikin ansiokkaasti
toteutettu ja koulurakennusta hyödynnettiin myös monipuolisesti eri
harrasteryhmien toimitiloina museotoiminnan siitä kärsimättä. Meidän
vierailumme aikana paikalla oli kankaankutojia ja pelimanniryhmä soittoharjoituksissa.
Niinpä saimmekin kuulla reipasta musisointia kolmen hanuristin, yhden
kitaristin ja laulajan voimin. Ryhmässämme oli mukana innokas laulaja Frans
Mäntynenä, hänellä oli mukanaan nuotit Ruijan tyttö- kappaleelle, niinpä Frans
haki nuotit soittajille ja eipä aikaakaan, kun he saivat sävelestä kiinni ja
soittivat sekä lauloivat Fransin kappaleen yhdessä Fransin kanssa. Tästä kiitoksena Frans lahjoitti nuotit soittajille.
Yttilän
museokoulun pihalla on erikoisuutena mölkkykenttä. Mölkkyä harrastetaan
Pyhäjärviseudulla ahkerasti, kymmenen vuotta sitten perustettu mölkkyseura
Köyliim Mölkky 03 ry järjestää halukkaille mölkkypeliin perehdyttämistä ja
kilpailutoimintaa tammikuusta syyskuuhun. Tänä kesänä seura otti haltuunsa
mölkkypelin maailmanennätyksen pelaamalla mölkkyä yhtäjaksoisesti 28 tuntia 45
jäsenen voimin. http://yttilan.kylayhdistys.fi/
 |
| Yttilän museokoulu |
 |
| Koulun pihapiiriä |
 |
| Pelimannit esiintymässä |
 |
| Museokoulun nostalgiaa vanhojen koulukirjojen kautta |
 |
| Myös vanhat pulpetit herättivät ihastusta |
 |
| Fransin Ruijan tyttö- kappaleen nuottien tapailua kitaralla |
 |
| ja laulun sanat mukaan |
 |
| Ja hetken päästä Ruijan tyttö laulettiin jo yhteislauluna haitarin säestyksellä |
 |
| Yttilän esitetaulu |
Yttilästä siirryimme Säkylän kunnan puolelle, Tupalan
hoviin lounaalle ja saimme samalla tutustua tämän paikallisen pitopalvelun
toimintaan ja samassa pihapiirissä olevaan, ainutlaatuiseen kappeliin. www.tupalanhovi.fi
 |
| Tupalan hovi |
 |
| Kappeli sisältä |
 |
| Kappeli ulkoa |
Sydänmaa,
Säkylä
Loppupäivä vietettiinkin sitten Säkylässä, iltapäivällä menimme
Sydänmaan kyläyhdistyksen vieraaksi. Sydänmaalla tutustuimme ensin
kyläyhdistyksen talkoovoimin rakentamaan vapaa-ajan mökkiin Nummirantaan Pyhäjärven
rannalla, Säkylän Nummiojalla. Nummirantaa olivat esittelemässä kyläyhdistyksen
varapuheenjohtaja Heimo Kulmala ja Nummirannan asioita hoitava
Orvokki
Sipilä. Mökki on yhtenä iltapäivänä viikossa kuntalaisten käytettävissä,
muutoin vuokrattavissa. Mökin yhteydessä
on upea hiekkaranta, jossa kyllä kelpaisi viettää aurinkoisia kesäpäiviä.
 |
| Saapuminen Nummirantaan |
 |
| Pyhäjärven rannat ovat matalia hiekkarantoja |
 |
| Nummirannan mökki |
 |
| Keskustelua kyläyhdistyksen toiminnasta Nummirannassa |
Nummirannalta siirryimme Sydänmaan kyläkeskukseen.
Kyläkeskuksesta
löytyvät kokoustilat, keittiö, saunaosasto ja takkahuone. Kyläkeskuksen
pihapiirissä ovat tenniskenttä ja palloilukenttä. Myös Sydänmaan kyläkeskusta
vuokrataan ulkopuolisille kokous- ja juhlakäyttöön. Kyläkeskuksen salissa
saimme kahvitarjoilun lomassa nähdä videoesityksen tervahaudan poltosta.
Sydänmaa on kunnostautunut erityisesti tervahaudan poltossa ja omaa siinä jo
pitkät perinteet, jotka halutaan säilyttää myös jälkipolville jatkamalla
toimintaa säännöllisin väliajoin. Videoesitys oli erittäin valaiseva tietopaketti
tervahaudan poltosta, siitä sai asiasta tietämätönkin käsityksen, miten koko
prosessi etenee ja miten lopputuotteeksi saadaan juokseva terva. Sydänmaan
kyläyhdistyksen toiminnasta meille olivat kertomassa kyläyhdistyksen
puheenjohtaja Satu Vartia ja sihteeri Terttu Pesonen – Säilä. Vaihdoimme
kuulumisia kylätoiminnastamme puolin ja toisin. Saatoimme todeta, että paljon
meillä on samaakin perinteistä kyläyhdistystoimintaa, mutta jotakin poikkeavaa
kylittäin löytyy. Sydänmaan kylän erityispalveluihin kuului kyläkirjasto
ja kylätalkkaritoiminta, joita ei ihan joka kylältä löydy. www.sydanmaa.net
 |
| Sydänmaan kyläkeskus |
Iso-
Vimma, Säkylä
Sydänmaalta siirryimme tutustumaan Lännen
kyläyhdistyksen toimintaan ja toimitiloihin Iso- Vimman kylään. Kävimme Lännen
kylätalo Heurekassa, joka on aivan Lännen tehtaiden ( nykyinen Apetit Oyj ) vieressä.
Heurekassa on noin 100 m2 ajanmukaisia kokoustiloja ja pysyvä,
sokerihistoriallinen näyttely. Tilat ovat vuokrattavissa ja näyttelylle saa
halutessaan opastuksen. Kylätalolla on myös yleiskirjojen lainausasema ja
työtilat Polku työelämään -hankkeen hanketyöntekijälle. Kyläyhdistyksen
toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti kyläsanomissa. Kylätalon toiminnasta meille kertoilivat Aila
Koivuniemi ja Veera Hälinen-Koski.
Kylätalolta siirryimme illanviettoon Arenalle. Se on
Lännen kyläyhdistyksen vapaa-ajanviettopaikka, jossa on tilavat kokous- ja
juhlatilat sekä monipuolinen saunaosasto
kylpytynnyreineen aivan Pyhäjärven rannassa. Lisäksi alueella on kaksi
erillistä mökkiä vuokrauskäyttöön. Vietimme yhteistä iltaa vaihtaen kuulumisia
kylätoiminnasta puolin ja toisin iltapalan, saunomisen ja uimisen ohella. Mukaan
illanviettoon tuli kyläaktiiveja myös Köyliön Vuorenmaan ja Yttilän kylistä sekä
Säkylän Sydänmaan kylästä . www.lannenkylayhdistys.net
 |
| Kokoontuminen kylätalo Heurekassa |
 |
| Sokerihistoriallinen näyttely |
 |
| Kylätalo Heureka |
Lauantai
7.9.2013
Vuorenmaa,
Köyliö
Neljäntenä retkipäivänä jatkoimme Köyliön kyliin
tutustumista. Ensin tutustuimme Vuorenmaan kylään, jossa linja-autoomme nousi
kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski. Teimme kiertoajelun kylän raitilla ja
Liisa Yski kertoili kylän elämästä ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Kävimme
kylätalon pihalla ja siitä siirryimme kyläkirkkoon, jossa selkeä sanainen
kanttori esitteli kirkon. Kylän kokoontumistilat ovat kyläläisille tärkeitä ja
Vuorenmaan kylässä niitä on useita, eri tilanteisiin sopivia. Totesimme, että
tilojen huoltotoimet vaativat kuitenkin vastuuhenkilöiden sitoutumista
tehtäviin. Vuorenmaan kylän raittia on kohennettu hankkeen voimin. Vuorenmaan
Raitti – hanke on sisältänyt kylänraitin maisemointia, kevyen liikenteen väylän
rakentamisen, seuratalon ja kirkon ulkoisen ilmeen kohentamista sekä
tuulimyllyn korjausta. Kylän yksi symboli onkin keskeisellä paikalla seisova
tuulimylly.
Perinteistä toimintaa Vuorenmaan kyläyhdistyksellä on jokasyksyinen
Tuotetori, joka on kerännyt väkeä laajalta alueelta jo yli kymmenen vuoden
ajan. Tuotetori järjestetään aina
elokuun viimeisenä sunnuntaina ja tori tarjoaa laadukkaita vuorenmaalaisia
tuotteita sekä aitoa toritunnelmaa. https://sites.google.com/site/vuorenmaakoylio/
 |
| Vuorenmaan kylä on saanut vuoden kyläteko 2012 palkinnon |
 |
| Kanttorin puhe Vuorenmaan kirkossa |
 |
| Vuorenmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yski esittelee palkintotaulua |
 |
| Kirkolla oli hääseremoniaa varten varustettu traktori |
Kankaanpää,
Köyliö
Vuorenmaalta siirryimme Kankaanpään eräelämyskeskus
Kaarnikkaan. Kaarnikan aluetta meille esitteli Samuli Vahteristo. Kankaanpään Kyläyhdistys
on rakentanut vuonna 2005 Kaarnikka- eräelämyskeskuksen, jota vuokrataan kylän
oman käytön lisäksi ulkopuolisille. Eräelämyskeskuksessa on kellarikorsusauna,
pulahduslampi, kota ja varaustupa. Kaarnikka ihastutti yksinkertaisella ja
luonnonläheisellä toteutuksella. Paikalle rakennetut rakennukset sulautuvat
luontoon, joten Kaarnikka on varmasti mitä parhain rentoutumis- ja
rauhoittumispaikka metsän keskellä. http://www.koylio-seura.fi/image/aktiviteetit/koylio-paiva/2012/kaarnikka.pdf
www.sataviestinta.fi/kankaanpaan_kyla/ajankohtaista.htm
 |
| Kaarnikan opaste |
 |
| Kellarikorsusauna |
 |
| Takamaantupa |
 |
| Luontoon sopivat varaston ovet |
 |
| grillikota |
 |
| Saimme todeta, että hyvältä näyttää |
Kepolan
markkinat, Köyliö
Kankaanpäästä
matkamme jatkui Kepolan markkinoille, jotka sattuivat sopivasti retkemme
aikaan. Kepola on samalla myös Köyliön kuntakeskus. http://www.koylio.fi/
Markkinat
olivat mukavan leppoisat, vanhan ajan maalaismarkkinat, jossa pääsimme
katsomaan paikallista elämänmenoa. Kepolan keskustassa on köyliöläisen
taidemaalari Into Linturin taiteilijakoti Villa Linturi, jota Kepolan kyläyhdistys
vuokraa Köyliön kunnalta. Villa Linturissa toimii nykyään kesäkahvila ja kunnan
infopiste. Tilat toimivat tarvittaessa myös kokousten pitopaikkana, esillä on
myös taidenäyttelyitä sekä myynnissä käsityöläisten tuotteita. Villa Linturi
oli myös Kepolan markkinoiden keskeinen kohtaamispaikka. Kahvilassa tapasimme
mm. Kepolan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Pirjo Kotirannan. Markkinoilla
tapasimme Alasatakunta - lehden toimittajan Elli- Mari Mäkelän, joka teki
lehtijuttua markkinoista ja samalla vierailustamme Pyhäjärviseudulla
paikalliseen lehteen.
 |
| Villa Linturi |
Tuiskula,
Köyliö
Kepolasta siirryimme Tuiskulaan, Tuiskulan Kotikolo
–nimiseen yritykseen, jossa iltapäiväkahvien lomassa Kotikolon yrittäjät Sirkka
ja Veikko Salo kertoivat yrityksestään ja kyläyhdistyksen toiminnasta. Kyläyhdistyksen
toimintaa oli esittelemässä myös Pentti Laine. Tuiskulan kylässä sijaitsevalla
Kylä- Marttilan tilalla tarjotaan perinteisen maanviljelyksen rinnalla
monenlaisia palveluja. Uudistetussa navettarakennuksen vintissä toimii
Tuiskulan Kotikolon, persoonallisen kauniisti sisustettu kahvi- ja ruokapaikka,
jota voidaan käyttää myös esim. erilaisissa perhejuhlissa, kokous- tai
seminaaritilana sekä näyttelytilana. Päiväkahvien jälkeen meillä
oli varattu aikaa tutustua Kotikolon matkamuistomyymälään, josta löytyy kotiin viemisiksi
korkealaatuisia kotiteollisuustuotteita: käsinmaalatuista silkkihuiveista ja
karitsanvillaisista kastemekoista lampaannahkavällyihin tai isännän verstaan
puutuotteisiin, josta tunnetuimmat ovat kotimaisesta koivuvanerista valmistetut
rasiat ja roskakorit. Totesimme Kotikolon oikein viihtyisäksi paikaksi, jossa
on hyvät puitteet järjestää mitä erilaisimpia tilaisuuksia. Vastaavanlainen
yritysidea sopisi monelle kylälle. http://www.tuiskulankotikolo.com
 |
| Kotikolon pihapiiriä |
 |
| Kahvila vanhan navettarakennuksen vintillä |
Tuiskulan kotikolosta siirryimme seuraavaksi kylän
kesäteatterinäyttämölle. Tuiskulassa on ns. voimaa kuin pienessä kylässä. Siitä
osoituksena on vuodesta toiseen talkoovoimin tehtävä kesäteatteri -esitys ja
väliaikakahvitus. Tuiskulan Kesäteatteri on Suomen vanhimpia
harrastajakesäteattereita. Ensimmäinen näytelmä esitettiin vuonna 1974. Koko
olemassa olonsa ajan Tuiskulan Kesäteatterin erityispiirteenä on ollut, että se
on koonnut perheittäin useita sukupolvia harrastamaan yhdessä. Teatteritoiminnan
pyörittäminen vuodesta toiseen on kylän olemassa ololle merkittävä tekijä. Sitä
voidaan pitää Tuiskulan kylän henkisenä ja taloudellisena moottorina.
Kesäteatteri vaatii runsaasti talkootyötunteja, lisäksi talkoilla ylläpidetään
myös Tuiskulan Seurataloa ja monia muita kylän yhteisiä asioita. Pitkäjänteinen
yhteistyö on tuottanut hyvää tulosta. Kesäteatterinäyttämöltä kävelimme vielä
katsomaan lähellä sijaitsevaa seurataloa. www.tuiskula.info
 |
| kuvia näyttämöalueelta |
 |
| Tuiskulan seuratalo |
 |
| Tanssilattiakin testattiin |
Tuiskulasta lähdimme ajamaan kohti Poria Voitoisten kylän
kautta. Matkan varrella oli vielä pysähdys Nakkilan nahkiaispaistamolla, jossa
nahkiasten ystävät ostivat itselleen välipalaa ja useat muutkin, jotka eivät
olleet aiemmin nahkiasta maistaneet, rohkenivat nyt niitä maistaa. http://www.nahkiaispaistamo.com
Viimeinen majoituspaikkamme oli Hotelli Cumulus Porissa.
Sunnuntai
8.9.2013
Klo 9.00 lähdimme kotimatkalle kohti Tornionlaaksoa,
mutta toki paluumatkallakin meillä oli vielä yksi vierailukohde varattuna
matkan varrelta Etelä- Pohjanmaalta. Kun saavuimme Kauhavalle, linja-autoomme
nousi Aisapari ry:n tiedottaja Päivi Kultalahti. Päivi kertoi Aisapari ry:n alueelle
kuuluvista kunnista matkallamme Kortesjärvelle, jonne olimme sopineet
vierailukäynnin ja lounaan.
Kortesjärvi,
Kauhava
Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka vuonna 2009
liitettiin Kauhavan kaupunkiin. Kortesjärvellä saimme tutustua nuorisoseuran
taloon runsaan lounaan kera.
 |
| Lounaalla Kortesjärven nuorisoseuran talolla |
Talon toiminnasta ja seuran hankkeista kertoi Kortesjärven
nuorisoseuran sihteeri/rahastonhoitaja Hannele Ylikoski. Nuorisoseuran taloa
olikin kunnostettu ahkerasti ja tuloksena ovat tilavat ja käytännölliset
toimitilat. Viimeisimmällä hankkeella taloon on saatu uudet
ikkunat. Ryhmämme jäseniä kiinnostivat etenkin
alueella tehdyt kylätalojen energiamittaukset seurantalojen
energiakartoitushankkeen toimesta. Seuraintalojen energia - eli Senergia -
hankkeessa selvitettiin Aisapari ry:n toiminta- alueella sijaitsevien
nuorisoseurantalojen ja kylätalojen energiatehokkuutta ja laadittiin toimenpide-
ehdotukset niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa
selvitettiin uusiutuvien energiaratkaisujen käyttömahdollisuus. Hankkeen kautta
yhdistys sai 150 euron hinnalla kattavan arvioinnin ja suunnitelman, miten
nuorisoseuran tai kylätalon lämmitys- ja valaistusjärjestelmiä voisi energia-
ja kustannustehokkuuden kannalta parantaa.http://www.aisapari.net/static/tiedote_4_2011.pdf
 |
| Hannele Ylikoski esitteli Kortesjärven nuorisoseuran toimintaa |
Aisapari ry:n toiminnasta kertoi toiminnanjohtaja Mervi
Niemi- Huhdanpää. Aisapari on kuuden pohjoisella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan
kunnan (Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Lapua, Kauhava) yhteinen
kehittämisyhdistys, joka perustettiin keväällä 1999. Aisaparin rahoittamista
koulutushankkeista jäi erityisesti mieleen turkistarhoille suunnattu
koulutushanke, joka edesauttaa alueelle tyypillisen, erikoisemman tuotantoalan
toimintaa myös tulevaisuudessa. Osaamista ja hyvinvointia turkistarhoille -
hankkeen tavoitteena on, että alueen turkistilojen lukumäärä säilyy
mahdollisimman korkeana ja alan työpaikkojen määrän säilyminen ennallaan.
Tavoitteisiin pyritään lisäämällä turkistuottajien ammattitaitoa koulutuksella.www.aisapari.net
 |
| Mervi Niemi- Huhdanpää esitteli Aisapari ry:n toimintaa |
Päivi Kultalahti jatkoi vielä matkaa kanssamme
Evijärvelle asti ja kertoi samalla Evijärven kunnalle ominaisista piirteistä ja
Hinku- hankkeesta. Hinku on kylien aktivointihanke, jota toteutetaan
yhteistyössä Aisaparin, Kuudestaan ry:n ja Pirityisten alueella. HINKU
haluaa olla aisaparina kylien toimintojen kehittämisessä ja yhteisöllisyyden
ylläpitämisessä, kun etsitään uusia toteutusmalleja lähidemokratiaan ja
lähipalvelujen tuottamiseen. HINKU pyrkii kasvattamaan vahvoja kyliä.
Hankkeella tarjotaan ideointiapua kylätoiminnan, tapahtumien suunnitteluun ja
varainhankintaan. Lisäksi pyritään lisäämään kylien yhteistyötä sekä hyvien
käytäntöjen levittämistä. Tämä onnistuu tiedottamista ja yhteistä kampanjointia
lisäämällä. Aisaparin tiedottaminen on havaittukin tehokkaaksi ja näkyväksi myös
meillä Outokairassa. HINKU tiedottaa myös erilaisista rahoitusmahdollisuuksista,
neuvoo kylän investoinneissa ja järjestää kylätoimijoiden osaamista ja
aktiivisuutta edistäviä tilaisuuksia ja tapahtumia.
Evijärvellä opintomatkamme virallinen ohjelma päättyi.
Loppupäivän
jatkoimme paluumatkaa kotiseudulle. Paluumatkalla ryhmäläisillä oli vielä
mahdollisuus antaa kirjallista palautetta matkasta ja kirjata ylös matkan
aikana virinneitä kylien kehittämisideoita.
 |
| Rymäkuva Tykköön aitan edustalta |
Yhteenvetoa
osallistujien palautteista
Opintomatkalta
saatuja kylien kehittämisideoita:
- Kylän
oma kirkko tuo omaleimaisuutta kylälle, meidän alueella voisi erämaakirkko
jossakin kylässä, olla vastaavasti ainutlaatuinen
- Kerran
tai pari kertaa vuodessa ilmestyvä, kylien yhteinen lehti olisi toteuttamiskelpoinen
myös meidän alueella
- Perinnekylä
ja perinnerakennusten suosiminen maaseuturakentamisessa olisi kannatettavaa
laajemminkin, kaavoituksessa tulisi kunnioittaa kulttuuriarvoja
- Elämysmatkailun
kehittäminen maaseudulla; elämysreitit, seikkailuretket ja löytöretket
lähialueille kehittämiskelpoisia toimenpiteitä kylämatkailussa
- Paras
kylä- kilpailu oman toimintaryhmän alueella aktivoi kyliä miettimään omia
vahvuuksiaan
- Tornionjokea voisi hyödyntää enemmän matkailussa
- Erilaisia
ohjelmapalvelupaketteja voisi ideoida paikkakuntakohtaisesti esim.
luontopalvelut; lintubongaus, nuotanveto, onkiminen, kalojen perkaus ja
paistaminen, suopallon pelaaminen, elämysretket, retriitit metsiin,
erämaakirkko
- Jokainen
kyläyhdistys järjestämään oman ohjelmapalvelun; teema voi olla luomuruoka,
nähtävyydet, käsityöt, jne..
- Useat
lounaspaikat ja käsityöyrittäjät voisivat tehdä yhteistyössä
ohjelmapalvelupaketin; yhdistäen esim. savenvalua ja ruokailua, korostaen
perinteisiä käsityötapoja ja - lappiaiheita sekä ruokakulttuuria
- Kyläsaunatoiminta;
savusauna, joka lämmitetään säännöllisesti oman kylän väelle, ja on
vuokrattavissa myös ulkopuolisille, tämä on haaveena monella kylällä meidänkin
alueella
- Lisää kylätapahtumia, eri vuoden ajoille sopivilla teemoilla
- Kyläyhdistyksille
enemmän aktiivisuutta uusien asukkaiden hankintaan kylälle, myytävien tonttien
kartoittamiseen kylältä ja niiden markkinointi ulkopuolisille
- Liiketoiminnan
mahdollisuuksia ja liiketoiminnan verotuksellisia seikkoja tulisi selvittää
kyläyhdistyksille
- Kylien
nettisivut ja niiden säännöllinen päivittäminen ovat nykyaikana tärkein
tiedottamisenkanava
- Aktiivinen
tiedottaminen tärkeää myös kylätoiminnassa
- Paikallisen
historian ja kulttuurin hyödyntämistä kylämatkailussa voisi huomattavasti vielä
lisätä
- Avoimet
kylät- tapahtuman voisi meilläkin toteuttaa suhteellisen helposti
- Maaseutuasumista
tulisi markkinoida monin tavoin näkyvämmin
- Yksi
markkinointi- idea olisi Kouluesite; Kivat koulut”, niin kauan kuin kouluja
vielä maaseudulla on
- Outokairan
alueelle kaivataan myös koulutusta kyläyhdistyksille;
paikalliskehittäjäkoulutus Satakylät ry:n mallilla
- Kylän
info/mainostaulujen tekeminen
- Tervahaudan polttoa voisi toteuttaa Tornionlaaksossakin, vaikka
useamman kylän yhteistyönä toteutettuna tapahtumana, oheen eri kylien
järjestämää ohjelmaa, hyvä keino nostattaa talkoohenkeä
- Neljä
sivua paikallislehdestä kylän omia juttuja ja tiedotusasioita kerran vuodessa:
tiivistää kylän yhteishenkeä
- Luonto/
erämatkailukohteet, kuten eräelämyskeskus Kaarnikka, olisivat toteutettavissa
meilläkin Outokairan alueella. Aina kohteen ei tarvitse olla pramea,
yksinkertainen ja vaatimatonkin löytää käyttäjänsä. Pala aitoa luontoa tarjolla
sitä haluaville ja samalla kyläyhdistys saa tuloja tarjoamalla kohteen
palveluja
- Markkinoiden
tapaan voisi toteuttaa puutarhapäivät; puutarhatuotteiden, kasvisten ja
juuresten myyntiä sekä perennojen, kukkien ja taimien myyntiä
- Alueellamme
voisi toteuttaa kiertävät kylämarkkinat, jonne eri kylät toisivat myytäväksi
omia tuotteitaan; puutarhatuotteita, käsitöitä, kukkia ym,
- Pienikin
kylä voi saada aikaan suuria, mutta se vaatii erikoistumista, kuten esimerkiksi
Tuiskulan kesäteatteritoiminta
- Kyläläisillä
tulisi olla myös virkistävää yhdessä oloa talkoiden vastapainoksi; saunailtoja,
teatterimatkoja sekä yksi ryhmämatka ulkomaille kerran vuodessa, kuten
Tykkööllä
- Lähiruoka
ja sen hyödyntäminen myös Tornionlaaksossa
- Kylätojen
energiamittaukset käyttöön myös Outokairan alueella
- Käydään
jatkossakin tutustumassa erilaisiin kyläkohteisiin, vahvistaa omaakin
kylätoimintaa
Matkan
käytännön järjestelyt:
Osallistujilta saadun palautteen
perusteella matka onnistui kokonaisuutena hyvin ja ohjelman mukaisesti.
Ohjelmaa oli jonakin päivinä ehkä liikaakin, kaikkea uutta informaatiota oli jo
vaikeuksia omaksua kerralla. Kaiken kaikkiaan matkaa pidettiin antoisana ja
ainutlaatuisena, pääsi näkemään matkakohteina olleita kyliä ja kylien elämää
hyvin läheltä. Ilman näin perusteellisesti etukäteen suunniteltua matkaa se ei
onnistuisi.
Ajankohta oli useimpien mielestä mitä
sopivin, oli vielä lämmintä ja sadonkorjuuaika käsillä. Omenasato oli Satakunnassa parhaimmillaan,
saimmekin useasta vierailukohteestamme omenoita matkaevääksi. Myös sää suosi
matkaamme, lämpötila kohosi aina iltapäivällä 20 lämpöasteen kieppeille ja
aurinko paistoi joka päivä.
Osallistujien ollessa oman alueemme eri
kyliltä, tuli matkan aikana keskustelua myös oman alueemme kylätoiminnasta.
Kylien yhteistyön lisääminen on taas helpompaa, kun kylistä löytyy jo ennestään
tuttuja opintomatkalla olleita toimijoita.
Matkan onnistumisesta kertoo myös se,
että uutta yhteistä kylätoimijoiden matkaa alettiin jo alustavasti suunnitella,
vaikka itse Outokairan kylähankkeella ei olekaan enää mahdollisuuksia järjestää
opintomatkoja. Ehkäpä seuraava matka järjestetäänkin jo kyläläisten
yhteisvoimin, kun niin monia mielenkiintoisia kohteita on vielä käymättä.
Seuraavaksi selvitämmekin, olikohan kutsu Espanjaan Andalusian alueelle vielä
voimassa….
Opintomatkan
järjestelyissä ja toteuttamisessa mukana olleet tahot:
Pia
Loman, Kotipesäksi kylien Köyliö- hanke
Kitinojan
kyläseura ry
Irma
Kortesuo, Liiveri ry
Tilausravintola
Jussin tupa, Jussin viinitila ja kellovalimo Somppi
Tykköön
seudun kyläyhdistys ry
Kauttuan
Klubi
Elina
Haavisto, Pyhäjärviseutu ry
Köyliön
kunta
Hanna
Ruohola, Satakylät ry
Krista
Tupala, Onni kutsuu kylään- hanke
Yttilän
kyläyhdistys ry
Tupalan
hovi, Säkylä
Sydänmaan
kyläyhdistys ry
Lännen
kyläyhdistys ry
Vuorenmaan
kyläyhdistys ry
Kankaanpään
kyläyhdistys ry
Tuiskulan
Kotikolo
Tuiskulan
kyläyhdistys ry
Nakkilan
Nahkiaispaistamo
Elli-
Mari Mäkelä, Alasatakunta – lehti
Päivi
Kultalahti ja Mervi Niemi- Huhdanpää , Aisapari ry
Kortesjärven
nuorisoseura
Cumulus-
hotellit, Seinäjoki ja Pori
Veljekset
Salmela Oy
Kiitokset kaikille opintomatkalle osallistuneille ja
järjestelyissä mukana olleille henkilöille!
Tarja
Kinnunen
Projektipäällikkö
Meän
kylät menossa maailmalla- ja maailman menossa
